Ketteryyden pioneeri Maarit Laanti: kolme kriittistä oppia ketteryydestä

//Maarit Laanti on Pohjoismaiden ensimmäinen SAFe Fellow. Arvonimi on korkea-arvoisin tunnustus, joka voidaan myöntää kontribuutiosta SAFe-raamin kehittämiseen ja poikkeuksellisesta kyvystä toteuttaa skaalatun ketteryyden transformaatioita yrityksissä.//

Tutkimusmatkailijana kohti uudenlaista määränpäätä

Kokemus useasta isosta ja kompleksisesta kehityshankkeesta on näyttänyt Maaritille miten osaaminen, palaute, kommunikaatio ja läpinäkyvyys muodostavat onnistuneen projektin kivijalan. 

Ensimmäisessä projektissa, missä Maarit oli Nokialla mukana, oli vain kolme ohjelmoijaa. Tuotetta käytettiin ensin itse, jotta nähtiin miten se toimii käytännössä. Tämä olikin paras mahdollinen alku tulevalle matkalle ketteryyden ytimeen, sillä sen aikana näki koko tuotteen kehittämisen alusta aina palautteen käsittelyyn saakka.

Iso oppi kokonaisuudessaan oli aikavyöhykkeet ylittävän projektin vetäminen onnistuneesti suuressa organisaatiossa.

Maarit näki aitiopaikalta ja tuotekehityssalin lattialta ison organisaation haasteita ja oppi samalla mitkä tekijät takaavat laajan kehityshankkeen onnistumisen aikataulussa pysyen. Kokemus oli valtavan tärkeä tulevia skaalatun ketteryyden muutoshankkeita ajatellen.

“Läpinäkyvyys, avoin kommunikaatio, itseohjautuvuus ja keskinäinen luottamus ovat tärkeimpiä asioita minkä tahansa hankkeen onnistumisessa.”

Toinen tärkeä etappi Maaritin uralla oli hänen aikansa Yhdysvalloissa Nokia-vuosina.

Etenkin englannin kielen omaksuminen sujuvaksi työkieleksi mahdollisti kansainvälisen yhteistyön, joka lopulta johti myös SAFe Fellow -tunnustuksen saamiseen. Amerikkaan lähtiessä Maarit halusi syvällisen ymmärryksen siitä, miten suuri määrä puhelimia pystytään valmistamaan lyhyessä ajassa.

“Koin tärkeäksi löytää uudenlaisen, tuottavan tekemisen mallin.”

Ketteryyden ja inkrementaalisen kehityksen Maarit löysi itse, alunperin Alistair Cockburnin kanssa. Tästä innostuneena hän aloitti oman tuotekehityshankkeen vetämisen inkrementaalisesti heti Suomeen palattuaan. 

“Käytännön kautta sain kokemuksen sitä miten tuottavaa inkrementaalinen kehitys todella on. Alun perin näin sen parempana tapana tehdä asioita, mutta sen positiivinen vaikutus taloudelliseen tulokseen yllätti. Tämä johti myös väitöskirjani aloittamiseen.”

Kolmas tärkeä oppi oli ketteryyden skaalaaminen isossa mittakaavassa.

Tätä lähdettiin toteuttamaan ensin Nokian älypuhelinpuolella ja myöhemmin peruspuhelinten kanssa hyvin tuloksin. Ensimmäinen ketterä toimitusjuna toteutettiin vuonna 2007, jonka lopputulemana oli Nokian N8-kosketusnäyttöpuhelin. Samaan aikaan Maarit raivasi uutta tietoa aiheesta väitöskirjan kautta.

“Vuodesta 2000 jatkunut skaalatun ketteryyden tutkiminen lähti tarpeesta ymmärtää aihetta ja pystyä selittämään sitä. Aihe oli niin laaja ja uusi, että siitä oli vaikeaa tehdä tutkimusta. Samalla se oli kuitenkin niin tärkeä, etten halunnut jättää tutkimusta kesken. Olen saanut olla uuden tiedon raivaaja, sillä aiheesta ei juuri ollut aiempia julkaisuja. On ollut todella palkitsevaa, kun on nähnyt miten paljon yritykset ovat hyötyneet näistä uusista toimintamalleista.”

Muutoksen tekeminen antoi myös mahdollisuuden tavata sen ajan parhaimpia guruja ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia siitä, miten tuotekehitys saadaan toimimaan parhaiten.

“Iso tekijä uuden toimintatavan luomisessa Nokialle oli johdon rohkeus antaa lupa kokeilla asioita käytännössä ja luoda uutta, vaikka tiedettiin, ettei valmiita reseptejä ollut."

Mahdollistaja keskittyy asiakasarvon luomiseen ja luo edellytykset menestykselle

Kolme tärkeintä hyötyä, joita organisaation ketteryydestä seuraa yksilöille ja organisaatioille, ovat tuottavampi tekemisen malli, lopputuotteen laadun paraneminen sekä mielekkäämpi työympäristö.

“Käytännön haasteiden ratkaiseminen on työssäni todella palkitsevaa. Toimivien ratkaisujen löytyminen, joista seuraa konkreettista toiminnan kehittymistä ja ihmisten onnellisuutta, on yksi hienoimpia asioita työssäni.”

Nitorilla Maaritin on mahdollista tuoda laaja kokemus ja tieto asiakkaiden käyttöön. Tärkeintä on mahdollistaa kestävä muutos, jolloin organisaatio itse vie muutosta eteenpäin jäämättä riippuvaiseksi ulkopuolisesta konsultista.

“Pidän opettamisesta ja innostun kurssien pitämisestä, sillä yksikään kurssi ei ole sama kahta kertaa. Tieto kehittyy jatkuvasti käytännön kautta ja osallistujat vievät itse tietoa eteenpäin. Oppimista tapahtuu yksilötason lisäksi myös organisaatio- ja yhteiskunnallisella tasolla.”

Priorisointi, oman intuition kuuntelu ja luottamus elämään 

Vaikka merkityksellisen työn tekeminen on Maaritille tärkeää, on energiaa riitettävä yhtälailla myös perheelle ja vapaa-ajalle. Tähän löytyi jo uran alkuvaiheessa selkeät ohjenuorat, joita seuraamalla Maarit on välttänyt loppuun palamisen kiireisten vuosien aikana. 

Oleellista on ollut oppia tunnistamaan stressin merkit – riittämättömyyden tunne kertoo siitä, että on otettava aikaa palautumiselle. Siinä Maaritia auttavat merellä olo, klassinen laulu sekä käsityöt. Myös henkinen ulottuvuus auttaa stressin sietämisessä. 

Luottamus elämään ei suinkaan tarkoita päämäärätöntä haahuilua, vaan ennen kaikkea sitä, että antaa kaikkensa juuri sen hetkiselle askareelle.

“Olen aina tehnyt niitä asioita, joita olen sillä hetkellä kokenut tärkeiksi. Olen noudattanut omaa intuitiota ja luottanut siihen, että oikeat asiat löytyvät jatkossa.”

Päämäärätietoisuutta tukee Maaritin jo opiskeluaikana muodostunut tapa kirjoittaa iltaisin ylös seuraavan päivän tärkein tehtävä ja systemaattisesti kehittää lukunopeuttaan. Jo yhden askareen valmiiksi saattaminen päivittäin tuo palkitsevan tunteen siitä, että saa asioita aikaiseksi. Esillä on myös aina lappu, missä lukee “Priorisoi!”. Näitä vinkkejä ja lukunopeuden kasvattamista Maarit suosittelee kaikille kokeiltavaksi.