Artikkeli
Kun Perttu Saloselta kysyy mitä Senior Data Architectin titteli käytännössä tarkoittaa, vastaus on, että riippuu päivästä, asiakkuudesta ja omasta halusta tarttua uusiin haasteisiin. Nitorilaisen dataosaajan arki ei ole staattista toistoa, vaan asiakastavoitteiden mukaan uusiutuvaa tekoälyn aikakauden pulmanratkontaa.
“Tämä työ on todella vaihtelevaa, eikä data-arkkitehdin päivään ole olemassa valmista sapluunaa. Tehtäväni on usein sekä selvittää asiakkaiden konkreettiset haasteet ja tahtotilat sekä löytää parhaat työkalut ja metodit kunkin taklaamiseen. Käytännön tekeminen muuttaa muotoaan sitä mukaa kun asiakkaan toiveet, tavoitteet ja prioriteetit muuttuvat. Olen ollut viimeiset neljä vuotta samalla asiakkaalla, mutta työn sisältö on muuttanut muotoaan moneen kertaan uusien haasteiden, päämäärien ja koko ajan kehittyvien työkalujen myötä”, Salonen aloittaa.
Ensisijaisesti data-alustojen, kuten Databricks, GCP/BigQuery, DBT ja Airflow, parissa työskentelevä Salonen on tottunut hyppäämään projektiin mukaan neuvonantajan roolissa. Salonen kuitenkin kuvaa itseään ennen kaikkea hands-on-arkkitehtina, joka tarttuu innokkaasti käytännönläheisiin haasteisiin.
“En halua vain piirrellä suunnitelmia auki ja pitää kalvosulkeisia, vaan upottaa kädet multaan ja ratkoa käytännön haasteita. Eli kehittää, toteuttaa ja koodata.”
Data-ammattilaisen arki vaatii sopeutumiskykyä
Salosen mukaan data-arkkitehdin arkea monipuolistaa etenkin yksi kehitystyön kultainen sääntö: nälkä kasvaa syödessä. Suunnitelmat muuttuvat usein tavoitteiden kasvaessa ja kirkastuessa. Se toimii usein katalyyttina sekä alkuperäisen kehitystyön laajennuksille että kokonaan uusille hankkeille – ja vaatii data-ammattilaiselta kykyä siirtää fokusta.
Salonen kertoo esimerkin asiakkuudesta, jossa hän suunnitteli asiakkaan data-alustan päällä toimivan ratkaisun, jonka avulla organisaatio voi paikantaa käytössä olevan datan alkuperän sekä jäljittää sen kulkureitit. Esityö oli pitkä, sillä suunnitteluvaihe edellytti haastatteluja, laajaa taustatutkimusta sekä sopivien työkalujen kartoitusta. Sitten asiakkaalla alkoi suuri pilvisiirtymä. Omassa konesalissa Kubernetesin päällä pyörineet palvelut siirtyivät GCP:hen, ja moni asia piti jälleen suunnitella uusiksi.
“Tämä työ vaatii sopeutumiskykyä. Ei saa antaa itsensä jäädä jumiin siihen, että tämä on minun tonttini ja tässä haluan pysyä. Pitää aina olla valmis tarttumaan asiakkaan muuttuviin tarpeisiin ja soveltaa omaa osaamistaan uudella tavalla”, Salonen tiivistää.
Konsultoivan roolin uniikki perspektiivi
Salonen kertoo, että merkittävä osa data-arkkitehdin työtä on suodattaa informaatiota ja välittää tarpeellinen tieto oikeille tiimeille ja ihmisille talon sisällä. Hiljainen, sirpaloitunut ja heikosti kulkeva tieto luo petollisen helposti näkymättömiä esteitä, jotka vaikeuttavat päätöksentekoa ja projektien saattamista eteenpäin.
“Konsultoivan roolin kautta voi täydentää talon sisäisiä näkökulmia ja toimia ikään kuin viestinnällisenä liimapintana eri tiimien ja toimijoiden välillä. Kehityskohteet ja pullonkaulat on usein helpompi havaita, kun niitä katsoo ulkopuolelta tulevan linssin läpi”, Salonen kuvailee.
Keskeinen osa neuvovan data-arkkitehdin työtä onkin sisäistää asiakasyrityksen kulttuuri, toimintatavat ja henkilökemiat ja varmistaa, että oikea tieto saavuttaa oikeat ihmiset. Yhtälössä on monta osatekijää yrityksen toimialasta firman ikään ja kokoon asti. Toisinaan tarpeiden havaitseminen vaatii myös reilusti oma-aloitteisuutta.
“Työskentelin Nitor-uran alkutaipaleella jonkin aikaa pelialan yrityksessä, jossa ympäristö edellytti huomattavasti proaktiivisempaa otetta kuin mihin olin tottunut. Ei voinut jäädä odottamaan ja olettaa, että minua tullaan nykimään hihasta huolet ja tarpeet valmiiksi listattuna. Ratkaisin tilanteen niinkin yksinkertaisesti, että hakeuduin entistä useammin toimistolle. Kohtasin ja keskustelin. Se oli tärkeä oppitunti siitä, kuinka tärkeä osa tätä työtä aktiivinen kommunikointi on”, Salonen painottaa.
Datan rooli on muuttunut valtavasti
Salosen mukaan suhtautuminen dataan on muuttunut valtavasti lähivuosina. Painopiste on siirtynyt datan varastoinnin haasteiden ratkomisesta siihen, että asiakkaat pohtivat parhaita käyttötapoja ja -kohteita datalle.
“Yrityksissä on sisäistetty perinpohjaisesti se, että datan pitää olla laadukasta, jotta sen perusteella voidaan toimia luotettavasti. Myös työkalut ovat kehittyneet valtavasti vuosien varrella: kyvykkään data-alustan saa pystyyn ilman massiivista rahallista panostusta. Pilvisiirtymä myös vauhdittaa kehitystä, sillä nykyään ei enää välttämättä tarvitse investoida omaan rautaan. Alustaa voi skaalata suorassa suhteessa bisneksen kehitykseen”, Salonen kertoo.
Data-arkkitehdin työtä muuttavat myös vinhaa vauhtia yleistyvät ja monipuolistuvat tekoälyagentit ja -työkalut. Salonen uskoo, että monet selkeät ja yksinkertaiset tiketit tullaan tulevaisuudessa automatisoimaan niin, että tekoäly hoitaa osan suoraviivaisista toimista omatoimisesti ja ihmisen rooli on ennemmin tarkistaa työn laatu lopuksi.
“Suurin haaste AI-agenteille on heikko kontekstin ymmärtäminen. Tekoäly ei osaa hahmottaa esimerkiksi toimeksiannon rivien väliin kirjoitettua toive- ja tahtotilaa samalla tavalla kuin ihminen. Varsinkin suurissa kokonaisuuksissa inhimillisen osaamisen merkitys on entistä kriittisempi etenkin suunnitteluvaiheessa. Kun suunnitelmat on luotu juurta jaksaen ja testattu käytännössä, isompia paloja kokonaisuudesta voi lohkaista tekoälyn ja automaation kontolle”, Salonen linjaa.
Tekoälyagenttien korostuva rooli data-arkkitehtien työmaalla
Data-arkkitehdin työnkuvan tulevaisuudesta kysyttäessä Salonen naurahtaa, että siinäpä vasta miljoonan taalan kysymys. Oman ammatillisen kehityksensä suunnasta Salosella on kuitenkin varsin selkeä näkemys.
“Oma kehityskaareni vie kohti kokonaisvaltaisempaa agenttien hyödyntämistä. Minua kiinnostaa etenkin se, miten voimme automatisoida ja rakentaa prosesseja niin, että tieto ja tarve löytävät toisensa entistä sujuvammin. Varsinkin pitkäikäisissä yrityksissä hiljaista tietoa on saattanut kertyä vuosikymmeniä, mikä tekee datan hyödyntämisestä paikoin todella, todella haastavaa”, Salonen täsmentää.
Salosen mukaan keskittyminen automatisointiin ja sulavaan datahallintaan auttaa asiakkaita vapauttamaan entistä enemmän resursseja sellaisiin toimiin, joita ei voi automatisoida. Jatkossa vaaditaan myös entistä enemmän näkemystä siitä, miten agenttisia ratkaisuja rakennetaan ja millaisia perusedellytyksiä työ vaatii.
“Teknologian kehityshän vain kiihtyy ja data-arkkitehdilla riittää jatkossakin enemmän töitä kuin päivässä tunteja. Tärkeintä tässä työssä on kuitenkin se, että välittää aidosti tekemisestään. Se tarkoittaa sitä, että toisinaan on myös kyseenalaistettava asioita ja oltava valmis ehdottamaan ihan toisenlaista lähestymis- tai toteutustapaa kuin mitä alkujaan lähdettiin tekemään”, Salonen kuvailee.
Haastattelun lopuksi Salonen palaa siihen, mikä data-arkkitehdin työssä jaksaa motivoida päivästä toiseen.
“Tunnen olevani etuoikeutetussa asemassa Nitorilla. Saan keskittyä ratkomaan aidosti kiinnostavia ja motivoivia haasteita päivästä toiseen ja työskennellä todella osaavien ihmisten kanssa mielenkiintoisissa asiakkuuksissa modernien työkalujen ympärillä. Ja tietysti se, että työedut ovat mahtavat, on ihan kiva bonus”, Salonen naurahtaa.
