Artikkeli
29. marraskuuta 2021 · 2 min lukuaikaNitor toteutti kolmatta kertaa yritysketteryyttä koskevan kyselyn marras-joulukuussa 2020. Tutkimus toteutettiin yhdessä Helsingin ja Karlstadin yliopistojen kanssa, ja se keskittyi selvittämään ketteryyden tilaa Suomessa ja Ruotsissa. Lue lisää tutkimuksen tuloksista alta.
Vuosi 2020 oli hyvin epätavallinen koko maailman mittakaavassa. Pandemian alkaessa moni yritys joutui muuttamaan työtapojaan lähes yhdessä yössä. Miten tämä epätavallinen vuosi näkyi Pohjoismaisessa Agile-tutkimuksessa?
Tutkimus osoitti, että pandemia vaikutti eri sektoreihin ja yrityksiin eri tavoilla. Lähes puolet (45%) oli sitä mieltä, että pandemian vaikutus oli negatiivinen. Kuitenkin 19% vastaajista raportoi vaikutuksen olleen positiivinen, ja 36% koki, että pandemialla oli ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan ketteryydessä koettiin haasteita toimialasta riippumatta. Jopa 77% vastaajista raportoi laskua ketterissä toimintatavoissa vuoden 2020 aikana. Samalla kuitenkin 7% raportoi edistystä ketteryydessä. Tämä näkyi muun muassa parantuneena läpinäkyvyytenä sekä kasvaneena keskittymisenä arvon tuotantoon yrityksen sisällä.
Tulosten ristianalyysi osoitti, että oli pandemian vaikutukset yritykselle sitten positiivisia tai negatiivisia, ketterä toimintatapa on helpottanut muutoksiin reagointia. Todennäköisesti juuri tämän vuoksi yritykset, jotka ovat pandemian aikana panostaneet ketterään toimintatapaan, ovat niitä, jotka ovat selvinneet pandemian tuomista muutoksista paremmin.
Mikä oli ketteryyden tila Pohjoismaissa vuonna 2020?
Kyselyyn vastasi 137 henkilöä, pääosin Suomesta tai Ruotsista. Suurin osa vastaajista työskenteli suurissa (yli 250 työntekijää) yrityksissä ja yli puolet (43,8%) työskenteli yli 5000 työntekijän organisaatioissa. Noin kolmannes vastaajista tuli IT- ja ohjelmistokehityksen parista, ja olivat näin suurin vastaajaryhmä kyselyssä.
Tutkimuksen mukaan Scrum ja SAFe olivat eniten käytetyt ketterät menetelmät ja DevOps oli kolmanneksi käytetyin menetelmä. Laajamittaisessa skaalatussa ketteryydessä SAFe oli suosituin ketterä viitekehys.
Ketterään toimintatapaan siirryttiin pääosin siksi, että saavutettaisiin parempi kyky reagoida muutokseen, suurempi sopeutuminen ja joustavuus, sekä nopeampi organisaation oppiminen. Työntekijöiden tyytyväisyys oli myös yksi tärkeimmistä syistä lähteä luomaan uutta ketterää toimintamallia. Tämä näkyy myös ketterän toimintatavan tuomista raportoiduista hyödyistä, joita olivat parempi läpinäkyvyys sekä nopeampi työn eteneminen.
Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta ketterä toimintatapa olisi laajalti käytössä Suomessa ja Ruotsissa. Lähes puolet vastaajista (44%) kertoi, että osa organisaatiosta käytti ketteriä menetelmiä. 28% taas kertoi koko organisaation toimivan ketterästi.
Mikä puolestaan estää tai hidastaa ketterien menetelmien käyttöönottoa? Kyselyn mukaan vanhat ajattelu- ja toimintatavat koettiin suurimpina esteinä. Lähes yhtä moni katsoi johtajuuteen liittyvien kysymysten olevan ketterien menetelmien käyttöönoton esteen.
Huomaamme tämän usein myös käytännössä. Muutostyön tulokset ovat kestäviä, kun organisaation johto on täysin sitoutunut muutokseen.
Miltä vuosi 2021 näyttää? Osallistu tämän vuoden tutkimukseen!
Nitor tutkii jälleen yritysketteryyttä Pohjoismaissa yhdessä Helsingin ja Karlstadin yliopistojen kanssa. Ovatko asiat muuttuneet vuoden 2021 aikana?
Arvostamme suuresti vastauksiasi kyselytutkimukseen, riippumatta roolistasi organisaatiossa. Kysely on auki 31.12.2021 asti. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti.
