Näyttää siltä, että käytät Internet Explorer -selainta. Selain ei valitettavasti ole tuettu. Suosittelemme käyttämään modernia selainta kuten Chrome, Firefox, Safari tai Edge.

Rakennatko teknologiastrategiaa? Kolme ohjelmistokehityksen trendiä poimittavaksi

Julkaistu aiheella Teknologia, Strategia

Kirjoittaja

Mika Majakorpi
Chief Technologist

Mika Majakorpi työskentelee Nitorilla teknologiajohtajana. Mika on keitetty monissa arkkitehtuurin sekä kehittämisen liemissä, ja viime aikoina tulilla ovat olleet erityisesti tapahtumapohjainen arkkitehtuuri sekä tietopohjaiset ratkaisut. Jos sinulla on mielessäsi kysymys, Mikalla on siihen todennäköisesti vastaus. Kysy siis ihmeessä!

Digital Strategist
Mika Majakorpi
mika.majakorpi@nitor.com

Artikkeli

30. marraskuuta 2022 · 4 min lukuaika

Maailmamme uudistuu jatkuvasti. Se ei tule valmiiksi, eikä meiltä lopu kehittämistarpeet. Miten järkevää on siis tavoitella liukuhihnatehdasta, joka ei kykene reagoimaan muuttuvaan maailmaan? Meistä on fiksumpaa kehittää strategia ja organisaatio, joilla pystytään tuottamaan yhä uusia ratkaisuja alati muuttuviin tarpeisiin.

Yhä useampi yritys on herännyt viime vuosina rakentamaan omaa teknologiastrategiaansa. Se on luontevaa, sillä harvassa ovat ne yritykset, joiden liiketoiminnassa ohjelmistojen ja teknologian rooli olisi pienenemään päin. Ohjelmistokehityksessä tapahtuu nyt paljon sellaista, joka kannattaa yrityksen teknologiastrategiassa taklata.

Teknologian ja digipalveluiden kenttä on luonnollisesti jatkuvassa muutoksessa. Ohjelmistokehitys elää ajassa, ja kehittäjien työkenttä laajenee yhä lähemmäs liiketoiminnan kovaa ydintä. Tässä muutamia kiinnostavia kehityskulkuja, joita yrityksen kuin yrityksen kannattaa strategiaa rakentaessaan pitää silmällä.

1. Low code on joskus hyvä ratkaisu, mutta liiketoimintaetu rakennetaan käsityönä  

Kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner ennusti jo pari vuotta sitten, että 65 prosenttia kaikesta softakehityksestä on low code vuoteen 2024 mennessä. Low code eli niin kutsutut matalan koodin kehitysympäristöt tarjoavat kenelle tahansa mahdollisuuden itse tuottaa kevyitä ohjelmistoja koodin kirjoittamisen sijaan graafisia elementtejä hyödyntämällä. 

Yrityksen ei siis tarvitse välttämättä ostaa kehittämistyötä ulkopuolelta tai satsata sisäisesti kehittämisosaamiseen. Low code tai no code -kehitys vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan merkittävissä määrin toimialaan ja ohjelmistokehittämiseen. Taustalla on ainakin osin jo vuosia jatkunut osaajapula.

Tiettyihin toimintoihin low code -kehitys on hyvä, perusteltu ja edullinenkin ratkaisu. Samoin, jos ohjelmisto tai sovellus ei ole yritykselle strateginen, taloudellista lisäarvoa tuova osa liiketoimintaa, voi low code -tuote toimia. Jos yrityksen tavoitteena on sen sijaan erottautua kilpailijoista digitaalisella palvelullaan, tai saada aikaan innovaatioita, low code-sovellukset eivät ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Tällöin katse kääntyy räätälöidympiin high code-ohjelmistoihin.

Arjesta tuttuja esimerkkejä yrityksistä, joille softalla erottautuminen on aidosti kilpailutekijä, ovat esimerkiksi mobiilipalvelun varaan rakentuvat ruuan kotiinkuljetuspalvelut kuten Wolt tai Foodora. Jos sovellus ei toimi halutulla tavalla ja käyttökokemus on huono, asiakas siirtyy kilpailijalle. Monilla muillakin yrityksillä mobiilisovellus voi olla liiketoiminnan kannalta merkittävä osa-alue ja kilpailutekijä.

2. Avoimesta lähdekoodista apua alustaan  – kilpailukyky varmistetaan innovoimalla alustan päälle

Eurooppalaiset avoimen lähdekoodin järjestöt ovat arvioineet, että avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (OSS) kehittäminen ja niihin investoiminen voisivat lisätä talouskasvua Euroopassa. 

Tätä ennustusta puoltaa Euroopan komission laatima tutkimus, jonka mukaan vuoden 2018 aikana eurooppalaiset yritykset investoivat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin noin miljardi euroa. Nämä investoinnit tuottivat Euroopassa 65–95 miljardin euron talouskasvun. Siksi myös EU kohdistanee katsettaan yhä enenevässä määrin avoimen lähdekoodin suuntaan. 

Avoimella lähdekoodilla voidaan hoitaa matalan tason tarpeita. Sen käyttö tehostaa ohjelmistokehitystä erityisesti silloin, kun tuotetaan kustomoituja ohjelmistoratkaisuja, ns. custom-koodia: konepellin alla ei tarvitse viettää niin paljon aikaa, kun kaikkea ei tarvitse kirjoittaa alusta asti uudelleen tai erikseen.

Täysin haasteeton avoin lähdekoodin ei ole. Paljon on puhuttu esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankintaketjuista. Kun softaa rakennetaan, OSS-komponentti voi kirjoittaa vaikkapa lokitietoja sovelluksen sisäisestä tilasta virhetilanteita varten. Jos komponentista löytyy jokin tietoturvahaavoittuvuus ja komponentti on monessa paikassa käytössä, se voi tarkoittaa globaalisti jo mittavaa korjaustyötä sovelluksissa.

Pahimmillaan jokin avoimen lähdekoodin komponentti on yhden henkilön ylläpitämä, jolloin haavoittuvuus voi herättää kysymyksiä siitä, onko virhe komponentissa tarkoituksella vai vahingossa. Kyse on siten myös luottamusketjusta. 

3. Vauhti kiihtyy – onko yrityksesi devaajilla riittävä näkyvyys tulevaan? 

Yksi selkeä trendi on tarve päästä nopeampaan sykliin ohjelmistojen kehittämisessä ja niiden julkaisemisessa käyttäjille – joko kuluttajille tai yritysasiakkaille. 

Itse kehitysprosessi voi toimia mallikkaasti kehitystiimissä. Monessa yrityksessä on silti syytä kysyä, ohjataanko kehitystiimiä tekemään oikeita asioita tai onko tiimi tarpeeksi hyvin sisällä liiketoiminnan tavoitteissa? Tähän tulee kiinnittää huomiota, jos yritys mielii jatkossakin menestyä ja saada oikeita asioita oikeaan aikaan ulos. 

Syklin nopeutuminen tarkoittaa myös sitä, että tietoturvakysymyksiä on pohdittava yhä useammin jo koodin kirjoittamis- ja testaamisvaiheessa. Perinteisessä mallissa tietoturvaa on katsastettu vasta siinä vaiheessa, kun ohjelmisto on menossa asiakkaalle. Myös palautteen saaminen on ollut hidasta. Nyt tavoitteena on automatisoida tätä prosessia aina vain pidemmälle, jotta tietoturva-aukot ja huonot tavat kirjoittaa koodia löytyisivät ajoissa ja ne voitaisiin korjata jo aikaisemmassa vaiheessa. 

Ohjelmistokehittäjille tämä on myös ammatillinen haaste. Kaiken voi teoriassa tehdä itse, mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että softakehityssykliin tulee mukaan erilaisia komponentteja, tuotteita ja palveluita. Samalla odotukset tiimiä ja yksittäistä kehittäjääkin kohtaan ovat kasvaneet. Tämä ei tarkoita sitä, että kehitystiimin vastuu paisuu loputtomiin, vaan palveluita voi myös ulkoistaa.

Paras esimerkki ulkoistamisesta on pilvialustojen käyttö. Alustan tekninen toimivuus ulkoistetaan pilvipalvelutoimittajan vastuulle. Yrityksen vastuulle jää toki omien ratkaisujen hyvälaatuinen toteutus, mutta tällä vastuujaolla kehitystiimien fokus ohjataan yrityksen liiketoiminnalle merkityselliseen tekemiseen pyörien uudelleen keksimisen sijaan. Pilvialustat tarjoavat rakennuspalikoita sovellusten ajoympäristöjen lisäksi myös kehitysprosessiin liittyvien laatunäkökulmien kuten tietoturvatestauksen automatisointiin.

Hyvä teknologiastrategia tukee liiketoimintastrategiaa ja vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Näiden kolmen kehityskulun lisäksi mietittävää on runsaasti aina pilvisiirtymästä käyttöliittymäsuunnitteluun. Kaiken ytimessä on kuitenkin varmistaa, että yrityksellä on yhteisesti jaettu tulevaisuuden suunta ja ymmärrys osaamisen kehittämisestä ja teknologisista tarpeista. Silloin myös menestyminen kiihtyvän muutoksen maailmassa on mahdollista.

Kirjoittaja

Mika Majakorpi
Chief Technologist

Mika Majakorpi työskentelee Nitorilla teknologiajohtajana. Mika on keitetty monissa arkkitehtuurin sekä kehittämisen liemissä, ja viime aikoina tulilla ovat olleet erityisesti tapahtumapohjainen arkkitehtuuri sekä tietopohjaiset ratkaisut. Jos sinulla on mielessäsi kysymys, Mikalla on siihen todennäköisesti vastaus. Kysy siis ihmeessä!

Digital Strategist
Mika Majakorpi
mika.majakorpi@nitor.com

Rakenna kestävää digitaalista kehitystä yrityksen kaikilla alueilla

Näe vaihtoehdot, mukaudu ja tartu tilaisuuksiin. Tee kanssamme kestävää digitaalista kehitystä.