Vieraskynä: Vihreä koodi on näkymätön konkreettinen vastuullisuusteko

IT-alaa on pitkään pidetty vastuullisuuden edelläkävijänä. On totta, että vastuullisuuden sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät moninaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) ovat olleet vakiintunut osa IT-yritysten arkea, ja näkyneet konkreettisina tekoina saavutettavuuden kautta. Samalla kuitenkin, jos tarkastellaan vastuullisuuden ympäristöulottuvuutta, tilanne onkin toinen. Moni yllättyy kuullessaan, että kansainvälisesti tarkasteltuna IT-ala aiheuttaa kasvihuonepäästöjä enemmän kuin lentoliikenne.

Miten tämä on mahdollista, ja mistä se johtuu?

Janne Kalliola on pitkään toiminut teknologia-alan yrittäjänä ja tekee työnsä ohella väitöskirjaa Aalto-yliopistossa palveluiden energiankulutuksesta.

“Kiinnostuin vihreästä koodauksesta vuonna 2019, samoihin aikoihin kun kävimme Sitrassa keskusteluja IT-alan vastuullisuudesta. Vaikka digitaalinen kehitys on aina nähty lähtökohtaisesti vastuullisena, todellisuudessa ympäristöä kuormittavat päästöt ovat IT-alalla vain kasvaneet," Janne kertoo.

Digitaalisten palveluiden tuottamaa hiilijalanjälkeä on kuitenkin vaikea hahmottaa, koska päästöt syntyvät pienistä puroista ja ne liittyvät niin yritysten kuin yksityishenkilöiden tekemiin valintoihin.

Todetaan vertailun vuoksi, että maailmassa on joitain satoja tuhansia lentokoneita ja niihin liittyvät päästöt on helppo hahmottaa. Lentämistä voi myös omilla valinnoilla vähentää tai siitä on mahdollista luopua kokonaan. Digitaaliset palvelut puolestaan ulottuvat niin työ- kuin vapaa-ajalle, ja niihin liittyy miljardeja laitteita, jotka kaikki kuluttavat energiaa. Tätäkin tekstiä kirjoitetaan yhdellä laitteella ja luetaan toisella. Työkäytön lisäksi viihdekäytön osuus kannettavien laitteiden käytöstä on huomattava.

“Yhden kannettavan tietokoneen tehoa voi verrata hehkulamppuun, mutta kun laitteita on miljardeja ja käyttöaika pitkä, vaikutus kertautuu. Yritykset voivat kuitenkin vaikuttaa suuresti siihen, miten paljon omien digitaalisten palveluiden navigointi kuluttaa energiaa.”

Digitaalisten palveluiden kehittäjillä on merkittävä vaikutus niiden energiatehokkuuteen

Työ- ja viihdekäytön lisäksi yritysten datan varastointi nostaa kuormaa. Suuri osa yrityksistä haluaa toimia dataohjautuvasti ja perustaa päätöksentekonsa keräämäänsä tietoon. Käyttäjädataa kerätään suuret määrät ja varastoidaan pitkiksi ajoiksi pilvipalveluun, jotta voitaisiin tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä. 

Pilvipalveluihin liittyvä läpinäkyvyys on kuitenkin hyvinkin rajallista: on vaikeaa nähdä, mihin energiaa kuluu ja mikä järjestelmä vaatii eniten resursseja.

“Asiakas ei aina palveluja ostaessaan osaa vaatia energiatehokkuutta. Arvioiden mukaan ohjelmistojen pyörittämisen tehokkuutta voisi nostaa suhteellisen helposti jopa 50%. Paneutumalla asiaan luku voi olla lähempänä 80%:a. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka toinen palvelin voi olla tarpeeton, jos vain osaamme tehdä asiat fiksummin.” 

Nitorin Pasi Niemi on nähnyt, miten koodareilla on keskeinen rooli suunniteltaessa IT-järjestelmät niin, että ne kuormittavat mahdollisimman vähän ympäristöä. 

“Moni yritys ei vielä pysty yksilöimään, minkälaisilla ratkaisuilla ne haluavat toteuttaa omat järjestelmänsä, jotta ne olisivat mahdollisimman pitkäikäisiä ja vähäpäästöisiä. Tämän vuoksi ohjelmistokehittäjien on tärkeää rakentaa omaa osaamista, jotta he voivat tarjota energiatehokkaita kokonaisratkaisuja," Pasi toteaa.

“Kokemukseni mukaan ympäristön kannalta vastuullinen ohjelmistokehitys tuottaa tarkoituksenmukaisen lopputuloksen pienimmällä mahdollisella energiankulutuksella," Janne jatkaa.

Mitä kaikkea tässä sitten on otettava huomioon? Janne ja Pasi nostavat neljä periaatetta, joilla pääsee liikkeelle: 

1) Ympäristön kannalta parasta on, että tarvittavat asiat tehdään mahdollisimman yksinkertaisesti

Mitä yksinkertaisempi digitaalinen palvelu on, sitä vähemmän se vaatii resursseja ja kuormittaa ympäristöä. Käytettävyyteen panostaminen vähentää virheitä ja tarvittavia vaiheita palvelun käytössä.

Dataan pätee sama: panosta laatuun määrän sijaan. Nykyään kaikki haluavat perustaa päätöksensä mahdollisimman tarkasti dataan, ja dataa kerätään ja säilötään tarpeettoman paljon. Mieti siis, mitä oikeasti tarvitset ja kuinka kauan. Tarvitseeko yrityksesi kerättyä dataa viikkoja, kuukausia vai vuosia? Isojen datamassojen säilöminen vie paljon energiaa ja on kallista. Lisäksi se on aina tietoturvariski. Kehotammekin miettimään, mikä määrä dataa riittää laadukkaiden päätösten tekemiseksi.

2) Tehokkaasti toimiva ohjelmisto maksaa ja kuluttaa vähemmän

Ohjelmisto koostuu käytännössä sarjasta silmukoita. Silmukoiden pituus (algoritmit) ja toistojen määrä (datan koko) ratkaisevat, minkä verran energiaa kuluu. Sen lisäksi, että ohjelmiston ympärillä olevat prosessit suunnitellaan mahdollisimman yksinkertaisiksi, kieli- ja arkkitehtuurivalinnoilla on moninkertaisia eroja.

Viime kädessä asiakas kuitenkin tekee omiin palveluihinsa liittyvät teknologiavalinnat. Ohjelmistokehittäjä voi esittää vaihtoehtoja ja avata, mitä minkäkin teknologian käyttö tarkoittaa ympäristökuorman kannalta. Nämä valinnat näkyvät sitten myös laskun koossa: tehokkaiden ratkaisujen vaatiminen ja kyky jättää turha pois pidentävät usein ohjelmistojen käyttöikää ja pienentävät merkittävästi yrityksen kustannuksia.

3) Valitse, milloin ajoja ja analyysejä suoritetaan

Kaikki energia tuottaa päästöjä, mutta niiden suuruus vaihtelee. Fakta on myös se, että globaalilla tasolla energian kulutus kasvaa nopeammin kuin uusiutuvien energiamuotojen tuotanto. Samalla kuitenkin niin maantieteellisten alueiden kuin vuorokauden aikojen välillä on eroja: siellä missä sähkö on halvempaa, se on (Euroopassa) usein myös puhtaampaa.

Datan analysoinnin ja tekoälyn kouluttamisen ajoittaminen hetkiin, jolloin sähköntuotannon päästöintensiteetti on alhainen, esimerkiksi silloin, kun uusiutuvan energian osuus on suuri, voi vähentää näiden prosessien ilmastovaikutuksia. Näin hiilijalanjälkeä voi pienentää ilman, että loppukäyttäjä huomaa muutosta.

4) Tee vastuullisuudesta osa hankintaa ja arkea

Vastuullisuus saattaa olla mukana myyntikeskusteluissa, mutta toteutuksessa se on helpompi unohtaa, jos IT-ratkaisujen energiatehokkuus ja vastuullisuus ei ole kenenkään vastuulla. Uskomme vahvasti, että vastuullisuudesta tulee tulevaisuudessa tekemisen aikainen laatuvaatimus samaan tapaan kuin saavutettavuudesta. Käytännössä se vaikuttaa kahteen asiaan:

1. Osaamisen kehittäminen: Työskennellessään asiakkaan kanssa ohjelmistokehittäjän on tärkeää ymmärtää, mistä digipalveluiden hiilijalanjälki syntyy. Ohjelmistokehityksessä suurin vaikutus päästöihin tapahtuu usein palvelun käytön aikana, ja muun muassa kulutuksen ohjaaminen puhtaampien energiankäyttöjaksojen suuntaan voi auttaa pienentämään tätä vaikutusta.

2. Digipalveluiden tai ohjelmistokehityksen hankintaprosessi: Tarjouspyyntövaiheessa voi nostaa rimaa! Pyydä IT-konsultteja osoittamaan, että he ymmärtävät miten modernit ohjelmistot kuluttavat energiaa ja mitä sille voidaan tehdä.

“Energiankulutuksen lisäksi ohjelmiston elinkaaren pituudella on merkitystä. Koenkin, että elegantit ratkaisut ovat pitkäikäisiä, tehokkaita ja vastuullisia. Hyvin toimivaa järjestelmää ei tarvitse korjata tai korvata turhaan," Janne lisää.

Näin pääset alkuun

Lähtiessä optimoimaan digitaalisten palveluiden ympäristökuormaa, Janne ja Pasi summaavat tärkeimmät muistettavat asiat:

1. Valitse yhteistyökumppani, jolla on osaamista ja kokemusta digipalveluiden vastuullisesta kehittämisestä. Tätä osaamista voi vaatia, ja sitä myös löytyy markkinoilta. Kun hankit kokeneen kumppanin, jokaista asiaa ei tarvitse itse murehtia. Samalla myös oman organisaation osaaminen kasvaa.

2. Panosta vastuulliseen ohjelmistokehittämiseen nyt. Se on melko suurella varmuudella valtavirtaa tulevaisuudessa, nopeammin kuin luulisi.

3. Selvitä, mihin omien järjestelmien energia kuluu. Näin voit karsia tekemistä sieltä, missä vaikutus on suurin sen sijaan, että pyrkisit optimoimaan jotain palvelun osaa, mikä ei lopulta tuota kuormaa merkittävästi. Jos et vielä tiedä, nämä on helppo saada selville asiantuntijan avulla.

4. Huomioi energiankulutus uusien järjestelmien laskennassa. Kun harkitset alustojen modernisointia, energiankulutus on tärkeä tekijä uusimiselle. Sen lisäksi, että järjestelmästä saadaan tehokkaampi ja nopeampi, siitä voidaan samalla vaivalla tehdä huomasti energiatehokkaampi.

5. Suunnittele huolella: Panostamalla aikaa suunnitteluvaiheeseen voidaan saada aikaan merkittävät säästöt. Sen, mitä ominaisuuksia karsitaan, on oltava informoitu päätös.

Nykyinen CSRD-direktiivi velvoittaa (ja kannustaa) yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan. IT-yritysten päästöjen osuessa pääsääntöisesti GHG-protokollan kolmanteen laajuusalaan (scope) ne jäävät suurelle yleisölle näkymättömiksi. Tekemistä vastuullisuuden ympäristöulottuvuudessa kuitenkin riittää, ja osaavia tekijöitä tarvitaan. Vanha klisee, minkä olemme tiedostaneet kulutuskäyttäytymisessä jo pitkään, pätee myös digitaalisessa kontekstissa: tehdään vähemmän, mutta parempaa.