Näyttää siltä, että käytät Internet Explorer -selainta. Selain ei valitettavasti ole tuettu. Suosittelemme käyttämään modernia selainta kuten Chrome, Firefox, Safari tai Edge.

Miksi outcome-keskeisyys toimii teknologiakeskeisyyttä tai ongelmakeskeisyyttä paremmin?

Julkaistu aiheella Ketteryys

Kirjoittaja

Ari Koli
Senior Lean-Agile Coach

Ari on liiketoimintalähtöinen lean-agile konsultti ja valmentaja, jonka intohimona on luoda kestävää asiakasarvoa ja käyttäjäkokemuksia design thinking ajattelua käyttämällä. Arilla on yli 25 vuoden kokemus palvelukehityksestä, josta yli 15 vuotta ketteriä menetelmiä käyttämällä.

Artikkeli

8. lokakuuta 2021 · 2 min lukuaika

Kuulostaako loputon työjono sekä jatkuvien päätösten teko lukuisten vaihtoehtojen välillä tutulta? Tuoteomistaja joutuu päivittäin useiden valintojen eteen, mikä voi tuntua uuvuttavalta. Tämä blogi käsittelee lopputulemaan suuntautumisen hyötyjä ja sitä, miten tuoteomistajan on mahdollista löytää sekä asiakkaalle että omalle organisaatiolle eniten arvoa tuottavat ratkaisut.

Miksi tuoteomistajan rooli on samaan aikaan äärimmäisen tärkeä ja kuitenkin hyvin haastava? Tuoteomistaja toimii linkkinä liiketoiminnan, käyttäjään ja teknologian välillä, pyrkien maksimoimaan tuotteesta tai ratkaisusta koetun arvon niin käyttäjälle kuin omalle yritykselle. On kuitenkin erilaisia tapoja toteuttaa tuoteomistajuutta, ja kaikilla näillä on eri lähtökohta. Katsomme ensin eri ajattelutapojen eroja, ja pureudumme sen jälkeen siihen, miksi juuri lopputulemaan (outcome) suuntautunut tuoteomistaja usein onnistuu koetun asiakasarvon maksimoinnissa. 

Max Bennet on luokitellut kolme eri tyyppistä tuoteomistajaa: 

  • Teknologia-keskeinen tuoteomistaja, joka rakentaa ratkaisun pääosin siitä lähtökohdasta, mitä teknologiaa omassa organisaatiossa on olemassa, ja miten sitä parhaiten hyödynnettäisiin

  • Ongelma-keskeinen tuoteomistaja, joka pyrkii ratkomaan asiakkaan näkyvät ongelmat, mutta harvemmin lähtee selvittämään näiden ongelmien juurisyitä

  • Outcome-keskeinen eli lopputulemaan suuntautunut tuoteomistaja, jonka ensisijainen päämäärä on luoda asiakkaallensa arvoa ottamalla huomioon monet eri tyyppiset tarpeet, joita asiakkaalla on

Teknologia-keskeisellä tuoteomistajalla on paljon ideoita, mutta käytäntöön viemisen kiteyttäminen saattaa olla haastavaa. Priorisointi on usein hankalaa, ja objektiivisuus parhaan mahdollisen idean löytämiseksi voi olla puutteellista. Vaaraksi muodostuu “Launch and Pray” eli lanseeraa ja rukoile parasta, ellei asiakkaalta ole kerätty palautetta alusta asti. Jos tuotteen arvolupaus ei ole selkeä, on onnistumisen arviointi jälkikäteen vaikeaa. 

Ongelma-keskeinen tuoteomistaja ottaa asiakkaan mukaan kehitysprosessiin usein jo kehityksen alkuvaiheilla selvittämällä mitä ongelmaa asiakas pyrkii ratkaisemaan. Tämäkin lähestymistapa saattaa kuitenkin muodostua haasteelliseksi, sillä vastaus voi vaihdella riippuen siitä, keneltä kysytään, ja milloin asiaa kysytään. Voi olla vaikea saada selkeää käsitystä siitä, mikä on kaikkein tärkein haaste, mitä pitäisi ensimmäisenä lähteä ratkaisemaan. Lopulta valitaan yksi ongelma, johon kehitetään ratkaisu. Tässäkin lähestymistavassa on riski, että ollaan tuotelanseerauksessa, missä ei oikeasti tiedetä miten lopulta tulee käymään. Tällaisesta tilanteesta tuoteomistaja ei koskaan haluaisi itseään löytää. 

Outcome-keskeinen tuoteomistaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan siitä, minne asiakas on menossa, ja haluaa löytää ja poistaa esteet nykytilan ja tavoitteen väliltä. Tuotteet ja ratkaisut kehitetään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa, jolloin asiakas voi antaa palautetta kehitystyön joka vaiheessa. Näin on koko ajan selvää, mitä ollaan tekemässä, ja miksi se on tärkeää asiakkaalle. Outcome-keskeisellä tuoteomistajalla on aito positiivinen vaikutus asiakkaansa elämään, sillä kehitetyt ratkaisut helpottavat asiakkaan arkea monella tapaa.

Outcome-keskeisyys on yksi käytännöllinen tapa luoda kestäviä ja aitoja kumppanuuksia asiakkaiden kanssa. Kumppanuuksia, jotka perustuvat yhdessä oppimiseen ja kehittymiseen, eivät niinkään keskinäiseen riippuvuuteen, missä ilman toista osapuolta ei pärjää. Tällainen kumppanuus mahdollistaa uudenlaisten lopputulemien luomisen yhdessä, jolloin on mahdollisuus löytää ratkaisuja, jotka vastaavat samanaikaisesti asiakkaan useampaan tarpeeseen. Aidon yhteistyön kautta löytyy todennäköisesti paljon parempi ratkaisu, mitä olisi koskaan löytynyt pitämällä kehitystyö pelkästään oman organisaation rajojen sisällä. 

Seuraavassa tuoteomistajuutta käsittelevässä blogissamme pureudumme siihen, miten omaa ajatteluaan voi lähteä muuttamaan kohti outcome-keskeisyyttä. Tilaamalla Agile-uutiskirjeemme alla olevasta linkistä, saat artikkelit ja blogit jatkossa suoraan sähköpostiisi. 

Haluaisitko tietää lisää? Tutustu tulevaan Ketterä tuoteomistaja -koulutukseen, tai ketterän tuotehallinnan käytäntöjä syvemmälle menevään jatkokurssiin: The Product Thinking Masterclass. Keskustelemme mielellämme myös räätälöidyistä ratkaisuista

Kirjoittaja

Ari Koli
Senior Lean-Agile Coach

Ari on liiketoimintalähtöinen lean-agile konsultti ja valmentaja, jonka intohimona on luoda kestävää asiakasarvoa ja käyttäjäkokemuksia design thinking ajattelua käyttämällä. Arilla on yli 25 vuoden kokemus palvelukehityksestä, josta yli 15 vuotta ketteriä menetelmiä käyttämällä.

Tilaa Nitorin Agile uutiskirje

Haluatko pysyä ajantasalla mitä ketteryyden ympärillä tapahtuu? Entä kiinnostaako sinua kuulla ensimmäisenä Nitorin tapahtumista ja uutisista? Tilaa uutiskirjeemme!