Vieraskynä: Tee kestävyysraportoinnista yrityksesi vastuullisuustyötä tukeva työkalu

Nitor rakensi ensimmäisen CSRD:n periaatteita mukailevan kestävyysraporttinsa ennätysajassa kevään 2025 aikana, vaikka EU:n kestävyysraportointidirektiivi ei vielä velvoita tämän kokoluokan yrityksiä. Mikä mahdollisti nopean kestävyysraportin valmistumisen, kun tyypillisesti varaamme vastaavalle työlle noin puoli vuotta aikaa? Taustalla oli ainakin vastuullisuustyön selkeä priorisointi sekä tahtotila olla vastuullisuustyön kärkikvartaalissa.

EU:n CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive), eli kestävyysraportointidirektiivi on Euroopan Unionin direktiivi, jonka tavoitteena on parantaa yritysten vastuullisuusraportointia, ja ennen kaikkea tehdä raportoinnista yhdenmukaista. Tarkoitus on, että sen avulla yritykset voivat paremmin tarkastella toimintansa kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä direktiivi velvoittaa yli 500 henkeä työllistäviä pörssiyhtiöitä ja konserneja raportoimaan direktiivin ohjaamalla tavalla. Vuodesta 2028 raportointivelvollisuus todennäköisesti laajenee yli 1000 henkeä työllistäviin listaamattomiin yrityksiin – mutta EU-sääntelyn muutokset ovat vielä käsittelyssä.

Kestävyysraportoinnin lähtökohta: mitä muutosta yritys haluaa saada aikaan?

Jokaisen kestävyysraportointiprojektin alussa pohdimme yhdessä asiakkaan kanssa, miksi raportti kirjoitetaan, ja mitä muutosta raportoinnilla halutaan saada aikaan. Ilman selkeää tavoitetta kestävyysraportti voi helposti jäädä dokumentiksi, joka ei valmistumisensa jälkeen vaikutakaan omaan tai sidosryhmien toimintaan. Parhaimmillaan raportointi kirkastaa vastuullisuustyön tilannekuvan ja ohjaa esimerkiksi toimenpiteiden priorisointia tulevina vuosina.

Nitorilla vastuullisuustyötä oli tehty jo pidemmän aikaa. He olivat muun muassa toteuttaneet vuonna 2024 kaksoisolennaisuusanalyysin, joka auttaa tunnistamaan olennaiset vastuullisuustyöhön liittyvät asiat, joihin toisaalta Nitor vaikuttaa, ja jotka toisaalta vaikuttavat Nitoriin.

Yhteistyön alussa loimme projektille selkeät raamit määrittelemällä seuraavat asiat:

1. Päätettiin, mitä tavoitteita raportti ensisijaisesti palvelee. Samalla tämä tarkoitti sen hyväksymistä, ettei kaikkea voi tehdä samalla kerralla.

2. Sisällöt ja visualisoinnit suunniteltiin niin, että niitä voi hyödyntää myös sisäisessä viestinnässä, sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi sisäisessä viestinnässä. Raportin lopputulema ei jäisi siis vain yhdeksi pdf-dokumentiksi.

3. Saavutettiin yksimielisyys siitä, että projekti on tärkeämpää saada valmistumaan ajallaan kuin hioa yksityiskohtia täydelliseksi. Valmis raportti nähtiin tärkeänä työkaluna, joka auttaa tekemään kehityskohtia näkyväksi. Näiden avulla tulevan vuoden vastuullisuustyötä olisi helpompi priorisoida.

Miksi raportoida CSRD:tä mukaillen, jos direktiivi ei vielä velvoita?

Nitorin tapauksessa totesimme, että esimerkiksi asiakkaat odottavat CSRD:n rakenteen mukaista tietoa. Osa kilpailijosta on jo raportointivelvoitteen piirissä ja monet, erityisesti sijoittajat, ovat tottuneet saamaan tietoa direktiivin edellyttämässä muodossa.

Vapaaehtoisuus toi toisaalta myös vapauksia. Nitorin raporttiin oli esimerkiksi mahdollisuus rakentaa tiivistelmäsivuja ja viestinnällisiä nostoja, jotka palvelevat eri kohderyhmiä ja parantavat lopullisen raportin luettavuutta. Raportti tehtiin CSRD-direktiiviä mukaillen, mutta hyödyntäen vapauksia, jotta se palvelisi Nitorin tavoitteita mahdollisimman hyvin.

Nopea aikataulu vaatii keskittyneet resurssit ja selkeän sisäisen linjan

Nitorin kestävyysraportti tehtiin poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa. Se onnistui, koska Nitorilla on täysi luotto vastuuhenkilöihinsä ja heillä oli myös mahdollisuus keskittyä kestävyysraportin tekoon koko prosessin ajan.

Nitorin asiantuntijat tuottivat sisältöä viikoittain, ja me Kaskasilla sparrasimme ja editoimme käsikirjoitusta. Lisäksi tunnistimme yhdessä, mitä nostoja vastuullisuustyöstä tehdään tiivistelmäsivuille, ja miten tärkeimmät nostot muutetaan tietokuvituksiksi. Keskittämällä resurssit raportointiin, valmista jälkeä syntyi nopeasti. Nitor toikin ketterän kehittämisen periaatteet osaksi raportointia: priorisointi ja keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan vie asioita nopeasti eteenpäin.

Lisäksi organisaation sisäiset linjaukset ovat keskeisiä, jotta työ etenee sovitussa aikataulussa. Jos linjauksista ei ole sovittu yhteisesti, kommenttikierrokset voivat venyä loppumetreillä.

Kokemuksemme kautta olemme huomanneet, että seuraavat asiat helpottavat raportointiprosessia:

1) On tärkeää kirkastaa ensin sisäisesti, mitä muutosta halutaan saada aikaan. Raportoinnin painopistealueet on helpompi hahmottaa, kun yrityksellä on selkeä näkemys yhteiskunnallisesta roolistaan.

2) Kenelle raporttia ensisijaisesti tehdään? Jos yritetään palvella niin sijoittajia, henkilöstöä, työnhakijoita kuin asiakkaitakin tasapuolisesti yhdessä dokumentissa, lopputulos voi kärsiä. Tärkeimmän kohderyhmän valitseminen helpottaa työtä, jolloin sisällöstäkin on helpompi kirkastaa oleellisimmat asiat.

3) Raportin ei tarvitse olla täydellinen. Raporttia kannattaa ajatella pysyvän lopputuotteen sijaan jatkuvasti kehittyvänä vastuullisuuden tilannekuvana, joka lisää läpinäkyvyyttä, helpottaa vastuullisuustyön priorisointia, ja rakentaa luottamusta eri sidosryhmiin.

4) Vastuuhenkilöille on tärkeää antaa täysi omistajuus raportoinnista. Konsultin rooli on auttaa ja ohjata raportointiprosessissa, mutta parasta on, että asiakas itse tuottaa sisällön raporttiin. Tämä mahdollistaa sen, että raporttia tehdessä yrityksen oma vastuullisuusosaaminen kasvaa.

Raportti näyttää myös epämukavia faktoja

Vapaaehtoisessa raportoinnissa voi tulla houkutus jättää osa tiedoista pois, etenkin, jos ne eivät näytä siltä mitä toivoisi. Nitor päätti kuitenkin sisällyttää myös nämä asiat raporttiinsa, esimerkiksi näyttäessä, miten johdon sukupuolijakauma on hyvin miesvoittoinen. Tällaisten tietojen jakamista ei pitäisikään nähdä riskinä, vaan rehellisenä avauksena sille, että tekemistä on vielä meillä kaikilla. Henkilöstölle se kertoo, että asioista puhutaan totuudenmukaisesti. Sijoittajille se puolestaan viestii avoimuudesta ja halusta tehdä vastuullisuustyötä johdonmukaisesti.

Raportointi osaksi arjen vastuullisuustyötä

Oleellista on, että kestävyysraportointia ei nähtäisi vain kerran vuodessa tehtävänä pakollisena suoritteena. Raportointi onkin tietyllä tavalla vasta kolmas osa vastuullisuuden jatkumossa: Ensin on oltava näkemys siitä, mikä yhteiskunnallinen merkitys yrityksellä on. Tämän jälkeen seuraavat teot, jotka pohjaavat haluun vaikuttaa yhteiskuntaan jollain tavalla. Kestävyysraportointi tulee luonnollisena kolmantena osana tätä jatkumoa, missä kerrotaan sen hetken vastuullisuuden tilannekuva. Ideaalitilanteessa kestävyysraportti jääkin osaksi arjen tekemistä, kun siitä johdetaan seuraavan vuoden vastuullisuustyön prioriteetit.

Aloittaessasi raportointia, ota ainakin nämä asiat huomioon:

1. Selkeä sisäinen linja siitä, miksi raporttia tehdään. Tärkein vaihe on saavuttaa yhteinen näkemys siitä, mitä muutosta raportoinnilla halutaan saada aikaan. Se ohjaa koko raportointiprosessiin liittyviä valintoja ja helpottaa rajausten tekoa.

2. Resurssien ja aikataulun realistinen yhteensovittaminen on tärkeää. Pienilläkin resursseilla syntyy hyvä raportti, jos aikataulu on linjassa ja omistajuus selvä.

3. Valmiissa raportissa ilmenneille kehityskohteille on tärkeä olla selkeä omistajuus. Kun luvut ovat pöydässä, kuka on vastuussa niiden parantamisesta seuraavaa raporttia varten?

4. Tulosten visualisointi moninkertaistaa raportin hyödynnettävyyden. Ilman visualisointia raportin sisältämä tieto voi olla suurimmalle osalle ihmisiä vaikeasti ymmärrettävää. Visualisointi helpottaa ja mahdollistaa myös tulosten hyödyntämisen eri kanavissa.

Rehellisesti voimme sanoa, että Nitorin kestävyysraportoinnissa oli ilo olla mukana, koska heillä on selkeä sitoutuminen vastuullisuustyöhön ja tähän panostaminen näkyi myös halulla käsitellä vaikeita asioita. Konsultteina emme näe, että olisimme auktoriteetti vastuullisuusasiassa, vaan ennemminkin tasavertainen kumppani, joka auttaa asiakasta pääsemään haluamaansa lopputulokseen.