Hyppää pääsisältöön
Näyttää siltä, että käytät Internet Explorer -selainta. Selain ei valitettavasti ole tuettu. Suosittelemme käyttämään modernia selainta kuten Chrome, Firefox, Safari tai Edge.

Pääkaupunkiseudun Palvelukartta

Lyhyesti

Asiakas
Helsingin kaupunki

Haaste Miten tehdä maailman saavutettavin karttapalvelu? Palvelukartan saavutettavuutta haluttiin kehittää siten, että se palvelisi kaikkia käyttäjäryhmiä tasa-arvoisesti.

Tulokset Iteratiivisesti kehitettävä Palvelukartta palvelee yhä useampaa käyttäjää – kasvua yli viidennes.

Hyödyt Uudistettu Palvelukartta palvelee kuntalaisia vauvasta vaariin ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Palvelukartan avulla kaikki kaupunkilaiset pääsevät julkisten palveluiden äärelle kuten neuvolaan tai liikuntapaikoille.

Linkki Palvelukarttaan

Pääkaupunkiseudun Palvelukartta on Helsingin kaupungin kehittämä ja ylläpitämä avoimen lähdekoodin verkkopalvelu, jonka avulla käyttäjät löytävät pääkaupunkiseudun palvelut ja niiden tiedot, kuten aukioloajat, yhteystiedot sekä yleiset tai käyttäjälle yksilöllisesti määritellyt esteettömyystiedot. Uudistettu, entistä saavutettavampi Palvelukartta julkaistiin tammikuussa 2020.

Maailman toimivimman kaupungin digitaaliset palvelut tehdään saavutettaviksi
Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Kaupungin perustehtävä on järjestää asukkailleen laadukkaita palveluja – myös digitaalisesti.  Digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia kanavia ja ne ovat käytettävissä viikonpäivästä tai kellonajasta riippumatta.

Julkisia toimijoita velvoittava laki digitaalisten palvelujen saavutettavasta tarjoamisesta tuli voimaan 2019. Kartat, karttapalvelut ja karttasovellukset eivät kuulu lain piiriin, eikä esimerkiksi maastokarttojen tarvitse täyttää saavutettavuusvaatimuksia. Pääkaupunkiseudun digitaalisessa Palvelukartassa saavutettavuus on kuitenkin huomioitava, sillä sitä kautta navigoidaan toimipisteen tai palvelun tietoihin.

Mitä on saavutettavuus?
Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sisältöineen suunnitellaan sellaisiksi, että kuka tahansa voi käyttää niitä onnistuneesti. Saavutettavan verkkopalvelun käyttäminen onnistuu, vaikka käyttäjä ei esimerkiksi näkisi tai kuulisi tai pystyisi hyödyntämään hiirikättä sujuvasti.

Pääkaupunkiseudun Palvelukartta onkin sekä saavutettava verkkopalvelu, myös ensisijainen lähde kuntien saavutettavien ja esteettömien palveluiden sekä toimipisteiden löytämiseen.

Laki digitaalisten palveluiden saavutettavasta tarjoamisesta onkin säädetty ennen kaikkea heille, jotka usein jäävät palveluiden ulkopuolelle. Saavutettavuudesta on kuitenkin hyötyä kaikille. Jokaisella – niin nuorella, ikääntyneellä kuin toimintarajoitteisella – on mahdollisuus elää kokemusrikasta ja laadukasta elämää ja saada siihen tarvittava tuki ja palvelut kaikissa elämän vaiheissa. Palvelukartassa onkin tehty mittava työ sen eteen, että se täyttää saavutettavuusvaateet ja suurin osa sen tiedosta on hyödynnettävissä myös ilman karttaa.

Helsingin kaupunki on kehittänyt Palvelukarttaa jo yli 10 vuoden ajan. Uudistuksessa Palvelukartan saavutettavuutta haluttiin kehittää niin, että se palvelisi kaikkia käyttäjäryhmiä mahdollisimman tasa-arvoisesti. Uudistustyön myötä palvelun käytettävyys onkin parantunut kaikilla käyttäjillä: sen vakaus ja automaatioaste ovat kasvaneet ja lisäksi mobiilikäyttö on sujuvoitunut huomattavasti.

Palvelukarttaa kehitetään jatkuvasti. Esimerkkinä tästä on Palvelukartan saavutettavuusseloste, joka tullaan uusimaan keväällä 2021. Koko uudistetun Palvelukartan tiimi on sitoutunut yhdessä tekemään palvelusta maailman saavutettavinta.

Kuvat: Helsingin kaupunki

2020
uudistettu Palvelukartta
6 m
Käyttäjää vuonna 2020
+20 %
Käyttäjämäärän kasvu 2020

Yli 15 000 toimipisteen tiedot entistä saavutettavammin esille

Uudistuksen myötä Palvelukartan saavutettavuutta on onnistuttu parantamaan merkittävästi ja se on entistä laajemman käyttäjäjoukon tavoitettavissa. Myös sen esittämä sisältö on laajentunut: Palvelukartalta löytyy yli 15 000 toimipistettä aina kirjastoista kuntosaleihin, liikuntapaikkoihin ja kouluihin. Palvelukartalla tehtiin vuonna 2020 peräti 8,5 miljoonaa hakua.

Toimipisteiden tiedot esitetään niiden erilaisuudesta huolimatta mahdollisimman selkeästi kaikille käyttäjille riippumatta heidän aisti- tai kognitiivisista rajoitteistaan. Helsingin kaupunki edellyttää palveluiltaan WCAG 2.0 AA-tasoa.

Palvelukartta täyttää saavutettavuusvaateet, sillä sitä voi hyödyntää myös ilman karttanäkymää tiedon ja palvelujen löydettävyyteen. Sivusto tukee myös apuvälineiden kuten ruudunlukijan käyttöä. Uudistustyön myötä palvelun käytettävyys onkin parantunut kaikilla käyttäjillä ja mobiilikäyttö on sujuvoitunut huomattavasti.

Myös palvelun luotettavuus on kasvanut. Saavutettavuusasiantuntijan lisäksi Palvelukartta hyödyntää automaattisia testejä, millä seurataan palvelun saavutettavuutta jatkuvasti. Palvelukartan käyttäjä voikin luottaa palvelun vakauteen sekä käytettävyyden selkeyteen.

Saavutettavuus ei ole mikään digitaalisia järjestelmiä kankeuttava mörkö, vaan oikein toteutettuna ihana ja palveluja aidosti parantava asia. Ylpeästi uskomme, että olemme tekemässä maailman saavutettavinta karttapalvelua!

Mirjam Heikkinen, Projektipäällikkö, Palvelukartta

Julkiset digitaaliset palvelut kehitetään avoimesti ja saavutettavasti

Helsinki hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet 
Helsingin kaupunki on vuonna 2019 aloittanut digitalisaatio-ohjelman, jonka avulla se parantaa palvelujaan ja uudistaa toimintaansa monin tavoin. Digitaalisten palveluiden tarjoaminen tasavertaisesti kaikille on merkittävä osa ohjelmaa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on käyttää palveluissa hyödyksi avoimia rajapintoja. Myös Palvelukartta rakentuu avoimen ohjelmistokoodin päälle ja se hakee tietonsa neljästä avoimesta julkisen sektorin rajapinnasta.

Julkiset palvelut tehdään kaikille
Tulevaisuuden palveluja luodessaan Helsinki huolehtii siitä, että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Tasavertaista digitaalista palvelua tulee saada, vaikka edeltävää teknologista osaamista ei olisi. Hahmottamisen ja luetun ymmärtämisen haasteet eivät saa tulla palvelujen hyödyntämisen tielle. Suunnittelussa tulee huomioida erilaiset apuvälineet, kuten ruudunlukijat.

Palvelukartan tavoite on opastaa kaikkia kaupunkilaisia löytämään ajantasainen tieto kaupungin tarjoamista palveluista ja niiden esteettömyydestä. Palvelukarttaa suunnitellaan saavutettavuus ensin -periaatteella, jolloin käyttökokemus on mahdollisimman vaivaton sen erilaisille käyttäjäryhmille.

Saavutettavuus Palvelukartan tärkeimmäksi suunnitteluperiaatteeksi

Helsingin kaupungilla on tavoitteena luoda palveluja, jotka toimivat tehokkaasti kaikille käyttäjäryhmille. Jokaisella on samat oikeudet saada palvelua, löytää sisältöä ja hyödyntää kunnan palveluita.

Saavutettavia digitaalisia palveluita suunniteltaessa jokainen päätös palautuu lopulta suunniteltavan palvelun painotuksiin. Halutaanko esimerkiksi kokemus rakentaa ruudunlukijan käytön ympärille vai riittääkö ruudunlukijan tekninen tukeminen WCAG-standardin mukaisesti? 

Julkisena palveluna Palvelukartan täytyy olla kaikkien pääkaupunkiseudun asukkaiden ja sen vierailijoiden käytettävissä. Palvelu ottaakin huomioon saavutettavuuden paitsi sen käyttökokemuksessa, myös sen tarjoamien toimipisteiden tiedossa. 

Palvelukartan toimipisteiden tietojen esittämisen kanssa tasapainoillaan muutaman pääkäyttötapauksen välillä. Ruudunlukijaa käyttävälle sivun elementtien tulee olla selkeässä järjestyksessä, eikä sivulla saa olla yllättäviä dynaamisia tai interaktiivisia elementtejä. Näkeville tietoa ei saa olla ruudulla liikaa kerralla, mutta navigoinnin ei tulisi edellyttää useita klikkauksia. Lisäksi sivun rakenteen pitää olla helppo hahmottaa, eikä käyttöliittymässä saa käyttää monimutkaista tai monitulkintaista kieltä.

Dialogi käyttäjien kanssa kehittää palvelua

Miten suunnitella käyttöliittymä, joka palvelee erilaisia käyttäjiä? Palvelukartan uudistuksessa ja kehityksessä on huomioitu palvelun edellisistä versioista saadut käyttäjäpalautteet. Palvelukartan kehitystiimin yhteistyö saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa alkoi jo 2015, kun Palvelukarttaa kehitettiin vastaamaan ”Esteettömyys huomioitu” -leiman vaatimuksia. Edellisen palvelukarttaversion Esteettömyys huomioitu -leiman saavuttamiseksi tehty työ näkyy nykyisessäkin Palvelukartassa. 

Uudistusta varten tehtiin laaja, erilaiset käyttäjäryhmät huomioinut käyttäjätestaus. Lisäksi Helsingin kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostojen tuki kehitystyössä on ollut merkittävä. Palvelukartta onkin monipuolisessa käytössä palvelukeskuksen asiakkaiden ja nuorisotalon asukkaiden keskuudessa.

Palvelukartta palvelee näkövammaisia ja heikkonäköisiä, mutta myös ihmisiä, joilla ei ole laajaa kokemusta teknologiasta tai jotka kohtaavat haasteita hahmottamisen ja luetun ymmärtämisen kanssa. Palvelukarttaa kehitetään niin, että sitä on miellyttävä käyttää apuvälineiden, kuten ruudunlukulaitteen tai Windows-suurennuslasin, kanssa. 

Palvelukarttaa parannetaan jatkuvasti ja kaupunkilaisten palautteet otetaan huomioon. Kehitysehdotuksiin voidaan reagoida nopeastikin ja dialogia palvelun ja kaupunkilaisten välillä halutaan pitää yllä. Uusia toiminnallisuuksia suunniteltaessa eri ratkaisuista piirretään prototyypit, jonka jälkeen toiminnallisuudet validoidaan yhdessä käyttäjien ja saavutettavuusasiantuntijoiden kanssa.

Esteettömyysasetukset
Palvelukartan käyttäjä voi valita hänelle sopivat esteettömyysasetukset, jolloin toimipisteet tarjoavat ensisijaisesti kullekin käyttäjälle olennaista esteettömyystietoa. Jos esteettömyysasetukseksi valitaan esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuminen, näyttää haettu toimipistesivu sopivat saapumisohjeet vaunujen kanssa kulkemiseksi, varoittaen samalla mahdollisista esteistä. Asetuksia löytyy esimerkiksi kuulolaitteen käyttäjille, näkövammaisille ja liikuntarajoitteisille.

Kaupunkirajaukset
Pääkaupunkiseudun Palvelukarttaa voi myös rajata tiettyyn pääkaupunkiseudun kaupunkiin. Kun valitset kaupungeista esimerkiksi Espoon, hakutulokset kohdistuvat ainoastaan tämän kaupungin tietoihin. Jos et ole valinnut yhtäkään kaupunkia, haku kohdistuu kaikkiin kaupunkeihin.

Toimipisteiden tiedot
Palvelukartassa näkyvät tuhansien palveluiden tiedot haetaan julkisesta toimipisterekisteristä. Avoimen rajapinnan kautta saadaan toimipisteiden yhteystiedot, esteettömyystiedot sekä kaupunkien palveluiden kuvaukset asiointipalveluineen ja kanavineen. Suuri kokonaisuus ei tuota pelkästään avointa rajapintatietoa, vaan se suorittaa myös kuntien Kansallista palveluarkkitehtuuria (KaPA) ohjaavan lain tehtävää. Toimipisterekisterin alustakokonaisuutta on kehitetty määrätietoisesti yli kymmenen vuoden ajan Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kanssa.

Toimipisteen esteettömyystiedot
Toimipisteiden esteettömyystiedot kutsutaan Palvelukarttaan esteettömyyssovelluksesta. Helsinki on kehittänyt laajan, kansallisessa käytössä olevan sovelluksen eri toimipisteiden esteettömyystietojen keräämiseen. Palvelukartta hakee tiedot kyseisestä sovelluksesta ja esittää ne toimipisteen muiden tietojen yhteydessä. Näin esimerkiksi liikuntapaikan aukioloaikojen oheen generoidaan automaattisesti esteettömyyslauseet, jotka toimivat yhdessä Palvelukartan esteettömyysasetusten kanssa.

Avoimen lähdekoodin ratkaisu

Palvelukartta on rakennettu mahdollisimman täydellisesti avointa dataa ja avointa lähdekoodia käyttäen siten, että muut kaupungit voivat sitä hyödyntää. Kartan lähdekoodi löytyy GitHubista ja sen kehittämiseen rohkaistaan. Esimerkiksi Turun kaupunki on ottanut Palvelukartan lähdekoodin käyttöönsä ja julkaissut oman https://palvelukartta.turku.fi/fi/  -palvelun. Karttatiedot haetaan avoimesta OpenStreetMapista ja niiden tekijänoikeus kuuluu OpenStreetMapin tekijöille. 

Palvelukartan rajapinnat tarjoavat dataa kartalla näkyvistä toimipisteistä ja palveluista avoimien ohjelmointirajapintojen kautta. Palvelukartalta löydät Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Vantaan julkiset toimipisteet ja niiden palvelut, kuten koulut, päiväkodit, terveysasemat. Lisäksi Palvelukartalla näkyy monia muita palveluja, esimerkiksi HSY:n kierrätyspisteet sekä Aalto-yliopiston palvelut. Yksityisiä palveluja, kuten turistikohteita, tulee palvelukartalle MyHelsinki-rajapinnan kautta, kun taas esimerkiksi tapahtumat saadaan Linked Events -rajapinnan ja varattavat tilat Varaamon kautta kautta. 

Tiedot ovat saatavilla REST, WFS- ja XML-muotoisina. Lisäksi Palvelukartan karttakäyttöliittymän kautta saa ladattua tietoja JSON-muodossa. Service Map Backend API Sovelluskehittäjille on tarjolla myös avoin rajapinta.

Palvelukartta hyödyntää Material UI -kirjastoa. Kattava UI-kirjasto tarjoaa työkaluja suunnittelutyölle ja nopeuttaa kehitystä. Jatkossa Palvelukarttaa kehitetään hyödyntäen Helsingin kaupungin uutta Design Systemiä. 

Palvelukartta hyödyntää yksikkötestejä ja selaintestejä, millä katselmoidaan palvelun saavutettavuutta automaattisesti. Testeillä pyritään varmistamaan, että koodi on aina teknisesti oikein. Selaintesteillä pystytään myös tarkastelemaan sivuston selattavuutta, mikä on oleellista näppäimistöllä tai ruudunlukijalla navigoivalle.

Servicekarta Aleksin citat

Saavutettavuuden ylläpitäminen vaatii aktiivista huomioimista kehityksessä ja jatkuvaa testausta. Kun saavutettavuus otetaan aktiiviseksi osaksi kehitystä, pysyy tiimin päämäärä yhtenäisenä ja yksittäisten toimintojen kehittäminen on tehokasta.

Aleksi Peiponen, kehittäjä, Palvelukartta  

Kun kaikkien palvelujen kehityksessä pohdittaisiin näin hyvin, mitä ollaan tekemässä ennen toteutusta, niin saavutettavuusongelmat ratkeaisivat kertarysäyksellä!

Tero Pesonen, Saavutettavuusasiantuntija, Palvelukartta

Monialaisella yhteistyöllä maaliin
Helsingin kaupunki vastaa Palvelukartan kehityksestä ja ylläpidosta. Nitor vastaa sen muotoilusta ja ohjelmistokehityksestä, ja Anders Innovations teknisestä suunnittelusta.

Palvelukartan kehitystiimi tekee tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki ja Kauniaisten kaupunki toimivat Helsingin kaupungin kumppaneina Pääkaupunkiseudun Palvelukartassa. Lisäksi Turun kaupunki toimii Helsingin kaupungin kumppanina Palvelukartan kehityksessä. Turun kaupungilla on ollut merkittävä rooli Palvelukartan kehittämisessä ja se onkin rakentanut Pääkaupunkiseudun Palvelukartan pohjalta oman palvelunsa. Vastavuoroisesti Turku on yhdessä Citrus Solutionsin kanssa kehittänyt omaan Palvelukarttaansa suurikontrastisen karttapohjan yhteisesti hyödynnettäväksi.

Palvelukarttan saavutettavuusasiantuntijoina toimii Siteimprove. CGI toteutti uudistusta edeltäneen laajan käyttäjätestauksen, joka pohjusti uudistuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua.

Lisätietoja:

Mirjam Heikkinen
Projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
mirjam.heikkinen@hel.fi

Henna Niemi
Projektipäällikkö
Helsingin kaupunki
henna.niemi@hel.fi