Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – mutta hiilijalanjäljen pienentämiseksi on otettava kaikki teknologiapakin keinot käyttöön

Tieto- ja viestintätekniikka kuluttaa tällä hetkellä arviolta kymmenesosan maailman sähköstä ja tuottaa eri arvioiden mukaan 3–4 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi: lentoliikenteen päästöt ovat noin 2 prosenttia.

Yhä kiihtyvä digitalisaatio on kaksiteräinen miekka: yhtäältä sen avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Toisaalta palveluiden helppous edesauttaa sitä, että niitä kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Seuraavan kymmenen vuoden aikana ICT-alan ennakoivan haukkaavan sähkönkulutuksesta, arviosta riippuen, kuudesta prosentista huimaan 21 prosenttiin.

Siksi myös ICT-alalla vastuullisuus ja aiempaa pienempi hiilijalanjälki ovat päivänpolttava kysymys. Mutta mitä vastuullisuus tarkoittaa teknologiavalintojen ja käytännön ohjelmistokehitystyön kannalta?

”Nitorilla lähtökohta vastuullisuudelle on jo pitkään pohjannut laatuajatteluun: teemme työt alusta asti kunnolla. Ajatus ikitakuusta, eli koodimme elinikäinen takuusta, on ollut työmme pohja jo pitkään ennen nykyistä puhetta vastuullisuudesta ja ilmastokestävyydestä,” sanoo Pasi Niemi, Nitor Caren toimitusjohtaja.

Projekteissa kannattaa ottaa huomioon koko elinkaaren kustannukset, etenkin jos palvelu tulee pyörimään käytössä monia vuosia: alkuun halvemmalla toteutettu järjestelmä voi tulla pitkässä juoksussa paljon kalliimmaksi käyttö- ja päivityskulujen myötä.

”Laadukas työ on myös ympäristökestävää: tehdään järkeviä asioita järkevällä tavalla, ei tuhlata resursseja ja huolehditaan esimerkiksi siitä, ettei mikään järjestelmä pyöri päällä turhaan,” Nitorilla sovelluskehittäjänä työskentelevä Akseli Lukkarila sanoo.

Tehtävät toimenpiteet on myös hyvä avata asiakkaalle.

”Meille on tärkeää perustella mitä ja miksi teemme asioita – myös se on vastuullisuutta,” Santtu Vuori, Nitorin Ruotsin liiketoiminnan toimitusjohtaja sanoo.

Hyvin suunniteltu ja perusteltu on puoliksi tehty, mutta muitakin ratkaisuja tarvitaan.

Avaimia parempiin valintoihin: pilvipalveluita, vihreämpää koodia ja serverless-ratkaisuja

”Merkittävä osa järjestelmien hiilijalanjäljestä syntyy sen toteuttamisesta – silloin puhutaan vaikkapa hiilijalanjäljestä, joka koostuu sen toteuttajien tietokoneista, tarvittavista palveluista, työmatkaliikenteestä ja niin edelleen. Kun järjestelmä sitten siirretään pilveen, sen käyttämä sähkönmäärä ei välttämättä ole enää merkittävä,” Niemi sanoo. ”Siksi pyrimme esimerkiksi toteuttamaan asiakasprojektit kompakteilla tiimeillä ja seuraamme ylläpidossa pilvikustannuksia kuukausitasolla.”

Suurten järjestelmien hiilijalanjälki voi silti olla merkittävä tekijä. Resurssitarve on hyvä minimoida jo heti alussa. Noudattamalla hyviä ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmoinnin periaatteita voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sekä energiankulutuksessa että taloudellisesti. Olennaista on, että käytettävissä olevaa laskentakapasiteettia tarkastellaan rajallisena resurssina.

"Vihrein ja kustannustehokkain koodi on ei koodia ollenkaan. Siksi onkin tärkeää heti projektien alusta asti miettiä mitä ongelmaa ollaan todella ratkaisemassa. Hyvällä järjestelmäarkkitehtuurilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä jo ennen kuin yhtään riviä koodia on kirjoitettu,” Lukkarila muistuttaa.

Oma roolinsa on myös ohjelmointikielellä. ”Uudet, modernit ohjelmointikielet yhdistävät vanhojen matalan tason ohjelmointikielten energiatehokkuuden, mutta sisältävät korkeamman tason ohjelmointikielten hyvät ominaisuudet nopeampaan ja vaivattomampaan ohjelmistokehitykseen. Esimerkkejä ovat etenkin Go ja Rust, joilla voidaan saada aikaan todella merkittäviä vähennyksiä esimerkiksi tarvittavien palvelimien ja resurssien määrään,” Lukkarila sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2017 toteutetun tutkimuksen mukaan C ja Rust -ohjelmointikielet olivat merkittävästi muita kieliä energiatehokkaampia: tutkimuksessa Javascript kuluttaa peräti neljä kertaa ja Python huimat 75 kertaa edellä mainittuja enemmän energiaa. Parhaimmillaan pilvi on äärimmäisen energiatehokas ajoympäristö sovelluksille ja sen avulla voidaan vähentää merkittävästi niin kuluja kuin hiilijalanjälkeäkin. Esimerkiksi Matkahuolto on kertonut tehneensä vuodessa 400 000 euron säästöt uudistamalla tietojärjestelmänsä ekologisemmiksi.

”Suurin osa ylläpidossamme olevista ratkaisuista liittyy julkisiin pilvipalveluihin, ja pyrimme jatkuvasti löytämään parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Työkuorman siirtäminen pilveen konesalista vähintään puolittaa hiilijalanjäljen, mutta sen osoittaminen on vielä kehitysvaiheessa julkipilvipalveluiden tarjoajien taholta. Näitä työkaluja on kuitenkin kehitteillä ja sitä työtä seuraamme aktiivisesti,” Niemi sanoo.

Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös serverless-ratkaisuilla, monien muiden hyötyjen lisäksi. Perinteisemmällä infrastruktuurilla tekniset tiimit eivät aina optimoi palvelinten varattua kapasiteettia suhteessa todelliseen työmäärään, joka heidän on käsiteltävä.

”Serverless-ratkaisuilla voidaan vähentää tarvittavan laskentatehon käyttöaikaa. Ne auttavat silloin myös päästöjen optimoinnissa, sillä resursseja käytetään vain niiltä osin kuin on oikeasti tarpeen. Tämä tarkoittaa, että energiaa kuluu vähemmän käyttämättömiin tai tarpeettomiin prosesseihin,” Vuori sanoo.

Serverless-ratkaisujen avulla pilvitarjoajilla on tapa jakaa resursseja asiakkaiden välillä ja optimoida niiden käyttöä. Serverless-teknologialla toteutettu sovellus skaalautuu helposti. Laskentatehoa kuluu vain silloin, kun käyttäjät tarvitsevat sovellusta.

Horisontissa tekoälyä ja konesalien vihertyvä jalanjälki

Vastuullisuus tulee näkymään yhä vahvemmin liiketoiminnassa ja palvelujen suunnittelussa seuraavan viiden vuoden aikana – niin uskovat Niemi, Vuori kuin Lukkarilakin. Vastuullisuus lähtee jo palvelumuotoilusta ja liiketoimintasuunnitelmasta. Se tarkoittaa yleisesti ottaen sitä, että yritykset miettivät kokonaisvaltaisesti, millaista palvelua tarjotaan ja miten se vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön.

”Tämä näkyy nykyään jo tarjouspyyntövaiheessa. Myös Nitorin omasta vastuullisuudesta ollaan kiinnostuneita ja vaatimus selvittää esimerkiksi omaa hiilijalanjälkeä ja sosiaalista vastuullisuutta koskee enenevässä määrin pienempiäkin yrityksiä. Sen olemme huomanneet myös täällä Ruotsin markkinalla, jossa Nitor on vielä Suomea pienempi toimija,” Vuori kertoo.

Jatkossa Euroopan unionissa olevat julkipilvipalveluntarjoajat joutuvat täyttämään tiukempia vaatimuksia. Esimerkiksi Amazon Web Services tavoittelee nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä, ja on kertonut, että vuoteen 2025 mennessä kaikki heidän käyttämänsä sähkö tulee uusiutuvista lähteistä. Vuonna 2022 Amazonin kuluttamasta sähköstä 90 prosenttia oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä.

Eettisyys, tietoturva ja datan asianmukainen käsittely nousevat yhä merkittävämmiksi tekijöiksi teknologian kehityksessä, erityisesti tekoälyn ja datan keräämisen osalta. Lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan näitä haasteita, ja vastuullisuus vaikuttaa yhä enemmän teknologiaprojekteihin kaikilla tasoilla.

”Tekoäly tulee tunkeutumaan arkeemme yhä enemmän, ja sen mukanaan tuomat haasteet nousevat entistä keskeisempään rooliin. Myös hiilijalanjälkeä on syytä seurata tarkasti, sillä tekoälyn käyttö saattavat vaatia moninkertaisen määrän resursseja verrattuna perinteiseen ohjelmointiin. Tekoälyn opettamiseen käytettävän datan vinoumat on otettava huomioon ja sensitiivisen datan, kuten terveystietojen, suojaaminen on tärkeää, jottei se päädy vääriin käsiin,” Vuori muistuttaa.

Tutustu Nitorin ohjelmistoratkaisuihin ja teknologiaan!

Vastuullisuus puhututtaa, mutta miten se kytkeytyy digitaalisessa kehitykseen? Artikkelisarjamme avaa konkreettisia tekoja koko matkalta – siis aina designista devaukseen ja strategiasta analytiikkaan.