Lentokoneen käännön optimointia data-analytiikalla ja Lean-käytännöillä

Data-analytiikan avulla analysointiin kääntöprosessin pullonkaulat

Ilmailussa tarkasti määritellyt prosessit luovat tiukat raamit lentoyhtiöiden toiminnalle. Vaihtelua näiden raamien sisällä voi kuitenkin ilmetä paljon. Asiakkaalla oli vahva halu parantaa toimintaansa ja saada sen myötä minimoitua lentokoneen maan kamaralla kuluva aika. Ilmailualan asiakkaan tarpeisiin sopi parhaiten Lean-käytännöt, joiden avulla toimintaa lähdettiin optimoimaan.

Lentokoneen kääntöprosessilla tarkoitetaan aikaa, jonka lentokone viettää parkkeerattuna lentoasemalla. Aika on rahaa, sillä lentoyhtiö tekee tulosta silloin kun lentokone on ilmassa. Sillä aikaa kun lentokone on parkissa, on saatava tehtyä pitkä lista tehtäviä tietyssä järjestyksessä. Tehtävistä vastaavat useat eri toimittajat ja niihin kuuluvat esimerkiksi koneen tyhjentäminen edellisistä matkustajista, siivoaminen, uusien matkustajien vastaanotto, matkatavaroiden lastaaminen, tankkaus sekä catering.

Pilottihankkeessa oli mukana monta eri toimijaa, sillä tyypillisesti eri tehtävistä, kuten cateringista tai siivouksesta, vastaa eri yritys. Kokonaisuuden osaoptimointia oli tehty jo aiemmin, mutta tulokset eivät olleet yltäneet halutulle tasolle. Yhtälöstä puuttui yritysrajat ylittävä yhteistyömalli. Tätä lähdettiin rakentamaan vahvasti data-analytiikan kautta prosessilouhinnan keinoin. Data kannustaa eri osapuolia tutkimaan omaa toimintaansa objektiivisesti, mihin kiteytyykin sen suurin etu.

Prosessilouhinnalla tarkoitetaan yrityksen nykyisten prosessien tunnistamista, analysoimista ja mittaamista kerätyn datan kautta. Prosessilouhinnassa data saadaan yrityksen tietojärjestelmistä ja sen lopputulemana on todelliseen tietoon perustuva prosessimalli.

Operatiivista dataa oli paljon ja nyt haluttiin kokeilla toisiko prosessilouhinta uudenlaista näkökulmaa toiminnan kehittämisen tueksi. Datan pohjalta muodostettiin data-analyysimalli lentokoneen kääntöprosessista. Data sisälsi lähes kaikki eri vaiheet, mitä kääntöprosessin aikana tapahtuu. Näistä tehtiin visuaalinen representaatio, joka havainnollisti haastekohdat kaikille osapuolille.

Prosessilouhinnan avulla saatiin visualisoitua kääntöprosessin pullonkaulat, joita ratkottiin Lean-menetelmillä paneutumalla ongelmakohtien juurisyihin. Data-analytiikka mahdollisti näin systemaattisen ja objektiivisen lähtökohdan työpajojen pohjaksi.

Jatkuvan parantamisen toimintaa pilotoitiin Lean-menetelmällä

Ilmailu on kiinnostava ja samalla haastava kehittämisen ympäristö johtuen siitä, että ala on hyvin tiukasti säännelty, ja alihankkijoita sekä toimipaikkoja on runsaasti. Pilottihankkeen kulmakivenä oli eri toimijoiden yhteiset työpajat, joissa lähdettiin tekemään prosessin pullonkauloja näkyväksi ja miettimään ratkaisuja yhteisvoimin. Keskustelu eri toimijoiden välillä oli alusta lähtien rakentavaa, sillä sitä käytiin objektiivisen datan pohjalta.

Työpajoihin osallistui edustaja useasta eri tahosta, kuten lentokapteeneista, cateringista, puhtaanapidosta sekä tankkauksesta. Kaikki osalliset koulutettiin Leanin perusteista sekä Kaizen-työpajamallista, joiden avulla toimintaa lähdettiin kehittämään. Sen jälkeen työpajoissa luotiin jatkuvan parantamisen rutiini, joka osallistaa laajasti prosessin eri osapuolia. Lisäksi jatkuvan parantamisen kulttuuria vahvistettiin Lean-käytännöillä, joiden kautta luotiin myös yhteinen tapa prosessin kehittämiseen. 

Kaizen (改善) on japaninkielinen termi ja tarkoittaa jatkuvaa parantamista pienissä askeleissa. Kaizen on Lean-ajatteluun pohjautuva menetelmä ja sitä käytetään erilaisten prosessien parantamiseen.

Eri toimijoiden asiantuntijuus mahdollisti lentokoneen kääntöprosessin tarkastelun saumattomasti kokonaisuutena. Prosessilouhinnan pohjaksi kerätty data toi läpinäkyvyyden sen hetkiseen tilanteeseen ja mahdollisti avoimen keskustelun haasteiden juurisyistä. Avoimuus puolestaan mahdollisti ratkaisujen etsimisen yhteisvoimin. 

Asiantuntijoiden välinen keskustelu yli toimialarajojen koettiin onnistuneeksi, jolloin eri näkökulmat saatiin katettua yhdessä työpajassa. Työpajat konkretisoituivat pieninä kokeiluina. Osallistujat kokivat, että nopeiden kokeilujen teko kentällä lisäsi ymmärrystä tilanteesta ja antoi suuntaa lopullisten päätösten teoille.