Näyttää siltä, että käytät Internet Explorer -selainta. Selain ei valitettavasti ole tuettu. Suosittelemme käyttämään modernia selainta kuten Chrome, Firefox, Safari tai Edge.

​Nitor kartoittaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ketteryyden tilaa Suomessa

Julkaistu aiheella Ketteryys

Kirjoittaja

Maarit Laanti
SAFe Fellow

Maarit Laanti, SAFe Fellow, Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa. Maaritin väitöskirja vuodelta 2012 käsittelee myös laajamittaista ketteryyttä.

Artikkeli

19. marraskuuta 2018 · 2 min lukuaika

Nitor tutkii yhdessä Helsingin yliopiston kanssa, miten ketterä Suomi oikeasti on. Myös sinulla on mahdollisuus osallistua kyselyyn!

Yksi koulutuksissa usein kysytty kysymys on ”kuinka laajasti ketterät menetelmät ovat käytössä Suomessa”? Tällä hetkellä tähän on vaikea vastata, sillä kattavasti tutkittua tietoa on vähän ja tilanne on epäilemättä elänyt viime vuosien aikana voimakkaasti.

Version One on tutkinut globaalisti ketterien menetelmien käyttöä joka vuosi jo 12 vuoden ajan. Viimeisimmän tutkimuksen tärkeimmät johtopäätökset olivat:

  • organisaatiokulttuurilla on merkitystä (53 % mainitsi ketteryyden vastaisen organisaatiokulttuurin tärkeimpänä muutoksen jarruna)

  • ketteryyden käyttö yrityksissä lisääntyy (97 % vastaajista käytti ketteriä menetelmiä, 25 % mainitsi että kaikki tiimit olivat ketteriä ja 98 % muutoksista oli menestyksekkäitä)

  • asiakastyytyväisyys on tärkein saavutus (46 % ketteristä projekteista mainitsi asiakastyytyväisyyden tärkeimpänä onnistumisen mittarina).

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että Scrum oli käytetyin menetelmä (56 %) ja SAFea käytettiin eniten ketteryyden skaalaamiseksi (29 %). Menetelmistä käytetyimmät olivat yleisesti päivittäispalaveri (Daily stand-up) (90 %), ja teknisistä yksikkötestaus (75 %).

Vaikka Version Onen raportteja onkin aina mielenkiintoista lukea, ne herättävät myös joukon kysymyksiä:

  • Kuinka edustettuja juuri suomalaiset yritykset ovat näiden tulosten joukossa (27 % vastauksista tuli Euroopasta)

  • Ovatko kokemukset täällä samanlaisia vai erilaisia? (Emme tutkitusti tiedä, mutta organisaatiokulttuurin moni nostaa esille)

  • Kuinka hyvin tutkittua tämä data on, kun tutkimuksen on tehnyt ulkopuolinen markkinointitutkimuslaitos eikä tiedeyhteisö? (viimeisin kattava Suomessa tehty tieteellinen tutkimus ketterästä julkaistiin kuusi vuotta sitten).

Helsingin yliopiston mukanaolo tutkimuksessa takaa tutkimuksen laadun. Tutkimuksen kysymykset on laadittu huolellisesti, ja tiedeyhteisö on käsitellyt niitä sisäisesti. Tulemme käsittelemään vastausdataa ja tutkimustuloksia kaikkien hyväksi koettujen tieteellisten käytäntöjen mukaisesti, ja yksittäisiä vastaajia ei voi tuloksissa yhdistää annettuihin vastauksiin.

Osallistu tutkimukseen

Tutkimukseen liittyvä kysely on nyt avattu ja kutsumme sinut vastaamaan siihen. Toivomme tutkimukselle mahdollisimman laajaa osallistujakuntaa, joten voit mielihyvin myös jakaa linkkiä oman organisaatiosi sisällä!

Linkin tutkimukseen löydät tästä.

Vastaamiseen menee aikaa enintään 10 minuuttia. Kysely on responsiivinen: saamasi jatkokysymykset riippuvat aiemmin antamistasi vastauksista.

Kysely on auki joulukuun 16. päivään asti. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvomme uuden iPhone Xs:n! You may also answer the survey in English.

Mahdollisuuksien mukaan uusimme tutkimuksen jatkossa säännöllisin väliajoin.

Kuva: Denny Luan / Unsplash

Kirjoittaja

Maarit Laanti
SAFe Fellow

Maarit Laanti, SAFe Fellow, Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa. Maaritin väitöskirja vuodelta 2012 käsittelee myös laajamittaista ketteryyttä.