Artikkeli
1. kesäkuuta 2017 · 1 min lukuaikaPalvelumuotoilu on tällä hetkellä ajatuksissani joka päivä. En kuitenkaan ole tällä hetkellä mukana yhdenkään palvelun suunnittelussa vaan kolmen kuukauden opintovapaalla viimeistelemässä väitöskirjaani suunnittelupelien käyttämisestä palvelumuotoilussa. Tässä kirjoituksessa avaan hieman tutkimusaihettani ja miten se liittyy Nitoriin.
Mitä on palvelumuotoilu?
Palvelumuotoilu tarkoittaa laajasti ymmärrettynä kaikkea muotoiluosaamisen käyttämistä palveluiden luomisessa ja kehittämisessä, mutta minulle palvelumuotoilussa keskeisintä on palveluiden käyttäjälähtöinen ja monialainen suunnittelu. Palvelumuotoilija voi olla titteli, mutta pohjimmiltaan se ei juuri eroa ”tuotekehittäjästä” – palveluiden kehittäminen vaatii monenlaista osaamista ja palveluja tulee aina kehittää käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tästä syystä palvelumuotoilussa on totuttu käyttämään monenlaisia yhteiskehittämisen menetelmiä kuten työpajoja ja designpelejä.
Mitä ovat suunnittelupelit?
Suunnittelupelit ovat mitä tahansa työpajoissa käytettyjä fyysisiä pelejä tai muita pelejä muistuttavia yhteiskehittämismenetelmiä, joilla on tarkoitus kerätä tai tuottaa tietoa. Jotkin suunnittelupelit, kuten tutkimukseni kohteena oleva ATLAS, ovat hyvin pelimäisiä: niissä noudatetaan kirjoitettuja pelisääntöjä ja niitä pelataan tarkoitukseen suunnitelluilla pelivälineillä. Toiset taas ovat suurpiirteisempiä: niiden pelivälineinä käytetään muovailuvahan tai Legojen kaltaisia yleisiä materiaaleja, tai niiden sääntöjä voidaan muuttaa kesken pelin.
Tiedonluominen syntyy keskustelusta
Suunnittelupeleissä tärkeintä ei kuitenkaan ole voittaminen tai edes fyysinen lopputulos, vaan keskustelu. Tutkin väitöskirjassani suunnittelupeleissä tapahtuvaa keskustelua tiedonluomisena, eli miten pelaajat jakavat, jalostavat ja tuottavat erikoistunutta tietoa. Tutkimukseni perusteella suunnittelupelit saavat pelaajat katsomaan yhteistä ongelmaa eri näkökulmista ja ratkaisemaan sen osa kerrallaan. Tavallisesta työpajasta eroten fasilitaattorin ei tarvitse olla kovin usein äänessä. Pelimateriaali pitää huomion kiinni juuri sillä hetkellä käsiteltävässä aiheessa ja pelin säännöt auttavat siirtymään seuraavaan aiheeseen, kun edellinen on ratkaistu.
Missä suunnittelupelejä voi hyödyntää?
Muita tiedonluomistilanteita ovat esimerkiksi tuote- ja palvelukehityksen konseptointivaiheet, yritysten strategioiden muodostaminen ja tieteellisten teorioiden kehittely. Tietotyön yleistyessä ja toimintaympäristöjen tullessa monimutkaisemmiksi, organisaatiot tarvitsevat uudenlaisia tapoja tukea tiedonluomista. Tutkimukseni näyttää, että suunnittelupelejä voisi soveltaa aikaisempaa laajemmin tiedonluomisen tukemiseen myös muotoilun ulkopuolella kuten strategiaprosesseissa, kehityskeskusteluissa ja retrospektiiveissä.
ATLAS-suunnittelupeliä on käytetty Nitorilla esimerkiksi NCC:n kanssa projektin käynnistyksessä, jossa pelin avulla saatiin kahdessa tunnissa koottua hyvin erilaisia näkökulmia yhteisen tavoitteen ratkaisemiseksi. Syksyllä tuomme suunnittelupelit tiiviimmin osaksi design-tiimimme palvelumuotoilun työkalupakkia.
Maailma ei ole koskaan tarvinnut hyvin tehtyjä palveluita kipeämmin, ja toivotamme kaikille erinomaista kansainvälistä palvelumuotoilupäivää 1.6.2017!
Kirjoittaja
Runo Melkko on palvelumuotoilija, tutkija, sekä lean- ja agile-menetelmien kouluttaja. Työn ohella Runo viimeistelee Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella väitöskirjaansa suunnittelupelien käyttämisestä palvelumuotoilussa, ja vapaa-ajallaan pelaa huvikseen mm. video-, lauta- ja roolipelejä.
