Artikkeli
23. syyskuuta 2025 · 4 min lukuaikaNitorilla on toteutettu kotijoukkokyselyä jo kymmenen vuotta. Siinä työntekijöidemme läheiset kertovat, miltä Nitor työnantajana heidän silmissään näyttää. Vuoden 2025 kyselyn tulokset nostavat esiin kiinnostavan jännitteen: mitä tapahtuu jos työpaikan huvitukset kilpailevat kodin arjen kanssa? Tämä johtaa myös kysymykseen vastuusta: kenen ehdoilla työpaikka ja koti näissä tilanteissa neuvottelevat?
Kotijoukkokysely on yksi Nitorin tunnusmerkeistä. Moni, joka ei meistä muuten juuri tiedä, muistaa meidät yrityksenä, joka lähettää työtyytyväisyyskyselyn koteihin.
Ulkopuoliset reaktiot ovat yleensä kaksijakoisia. Ensin tulee hämmästys: “Onpas nerokas idea, enpä olisi itse keksinyt.” Heti perään seuraa oivallus: “Näinhän tämän pitäisi mennä, mikseivät kaikki tee samoin?”
Vuosien varrella kysely on kerännyt runsaasti huomiota. Olemme saaneet yhteydenottoja muista yrityksistä, jotka haluavat oppia mallista ja kokeilla sitä itsekin. Kysely on huomioitu työnantajakuvapalkinnoilla, se on saanut ihailevaa palautetta sosiaalisessa mediassa ja ollut esillä valtamedioiden artikkeleissa.
Ei mikään HR-hanke, vaan yhteinen perinne
Kotijoukkokyselyn 10-vuotisjuhlavuonna voimme todeta, ettei kyse ole enää vain uskaliaasta aloitteesta. Se on vakiinnuttanut paikkansa osana meidän kulttuuriamme ja kasvanut yhdeksi pidetyimmistä käytänteistämme.
Kotijoukkokysely ei ole HR-temppu, vaan yhteinen perinne, johon työntekijät itse osallistuvat aktiivisesti. Käytännössä kysely myös kulkee heidän kauttaan: he jakavat sen niille läheisilleen, joilta haluavat palautetta Nitorista.
Kotijoukkokyselystä on tullut paitsi keskeinen osa työnantajakuvaamme myös tapa vahvistaa yhteenkuuluvuutta sekä työyhteisössä että työntekijöiden läheisten kanssa.
Kotijoukot kestävän työtahdin peilinä
Kotijoukkokysely koostuu yhdeksästä väittämästä (arviointiasteikkona 1–10), sekä avoimesta kommenttikentästä. Kysely on mahdollisimman kevyt ja yleistajuinen, mutta porautuu kotijoukoille olennaisiin teemoihin: työtahtiin, työn ja muun elämän yhteensovittamiseen ja Nitorin joustavuuteen arjessa.
Mukana on myös kulttuurisia ulottuvuuksia: voiko läheinen kokea olevansa oma itsensä työpaikalla, ja onko hän ylpeä siitä, että kuuluu Nitoriin.
Koska kysymykset ovat pitkälti samoja, joita mittaamme omilta työntekijöiltämme, pystymme vertaamaan tuloksia keskenään. Näin näemme, kulkevatko työntekijöiden ja kotijoukkojen kokemukset käsi kädessä vai paljastuuko eroja.
Työtahti haastaa, joustavuus tukee ja ylpeys yhdistää
Vuoden 2025 tulokset ovat linjassa aiempien vuosien kanssa: keskiarvot sijoittuvat 8–9 välille, eikä suuria muutoksia ole nähtävissä koko kymmenvuotisen kyselyhistorian aikana.
Eniten hajontaa syntyy väitteessä, jossa arvioidaan työtahdin kestävyyttä. Tämä ei ole yllätys: kokemus kuormituksesta riippuu meneillään olevista projekteista, työroolin tuomista odotuksista ja yleisestä elämäntilanteesta. Työtahti on siis “herkempi” yksilölliselle vaihtelulle. Sama näkyy myös henkilöstömme omissa kyselytuloksissa.
Sen sijaan arjen tukea ja joustavuutta koskevat väittämät keräävät korkeimpia arvosanoja. Tämä kertoo siitä, että kotijoukot kokevat Nitorin taustavoimana. Tässä on silti työtä tehtävänä, jotta kaikki tulisivat työarjen haasteiden kanssa nähdyiksi ja tuetuiksi.
Korkein keskiarvo tulee väitteelle: “Läheiseni on ylpeä siitä, että työskentelee Nitorilla.” Mielenkiintoista kyllä, korrelaatioanalyysi osoittaa, ettei ylpeys ole vahvasti sidoksissa työtahtiin tai joustavuuteen. Se kumpuaa pikemminkin siitä, että Nitor koetaan yhteisönä, johon on merkityksellistä kuulua.
Kotijoukkojen ääni avoimessa palautteessa
Avoin palaute on kyselyn sykähdyttävin osa. Siinä kuuluu niiden ääni, joiden kanssa emme ole suorassa yhteydessä, mutta joiden kanssa työntekijämme jakavat arkeaan.
Kotijoukkojen kommenteissa korostuvat kiitokset ja myönteiset huomiot. Läheiset kuvaavat Nitoria työpaikkana, joka välittää aidosti ihmisistään ja huomioi myös kotijoukot tapahtumissa, kuten koko perheen Linnanmäki-päivässä.
Yksi vastaaja kiteyttää: “Läheiseni on maininnut, että Nitor on ensimmäinen työnantaja, joka kohtelee ihmisiä ihmisinä, ei vain resursseina.”
Toistuvana teemana nousee myös itse kysely: jo se, että läheisiltä kysytään mielipidettä, koetaan merkitykselliseksi ja vahvistaa kuvaa Nitorista hyvänä työnantajana.
Työpaikan ja kodin välinen jännite näkyväksi
Vuoden 2025 kotijoukkokyselyn kommenteissa yksi teema nousi erityisesti esille sisäisissä keskusteluissamme: Nitorin järjestämät tapahtumat ja matkat.
Osa kotijoukoista kokee Nitorin tapahtumatarjonnan kuormittavana. Positiivisiksi tarkoitetut asiat, kuten yhteiset matkat, voivat tuntua lisäkuormalta ja vievän aikaa perheeltä, jossa arki on muutenkin tiukkaa esimerkiksi lastenhoidon vuoksi.
Samaan aikaan osa kotijoukoista kuvaa tapahtumiamme arvokkaina piristeinä, ja kiittävät erityisesti urheiluun ja yhdessäoloon kannustamista.
Kahtalainen palaute muistuttaa, että työntekijöidemme kotijoukkojen elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Joskus koti ja työpaikka täydentävät toisiaan, mutta toisinaan ne kilpailevat ajasta ja huomiosta. Kotijoukkokysely auttaa meitä tunnistamaan nämä jännitteet ja rohkaisee käymään avointa keskustelua arjen prioriteeteista kotona.
Nitorilla panostamme tapahtumiin, koska yhteisöllisyys ei synny itsestään.
Asiantuntijamme työskentelevät eri toimialoilla ja projekteissa – usein pienissä tiimeissä asiakkaiden tiloissa – jolloin mahdollisuuksia kohdata omia kollegoita arjessa on vähän. Yhteiset tapahtumat luovat tilaisuuksia rakentaa yhteenkuuluvuutta.
Samalla korostamme aina vapaaehtoisuutta: osallistuminen ei ole vaatimus, eikä osallistumattomuudesta seuraa leimaa. Tämä on työnantajan keskeinen vastuu silloin, kun työpaikan järjestämät tilaisuudet ulottuvat vapaa-ajalle.
Kiitos kotijoukoille!
Vuonna 2025 saimme ennätykselliset 107 vastausta kyselyymme. Olemme kiitollisia jokaisesta. Palautteiden kautta ymmärrämme taas paremmin työpaikkamme vaikutusta koteihin ja lähipiiriin.
10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lahjoitimme jokaisesta vastauksesta 10 euroa HelsinkiMissiolle yksinäisyyden ehkäisemiseen. Heidän työnsä muistuttaa meitä siitä, että kaikilla ei ole kotijoukkoa tai läheisiä, joilta kysyä kuulumisia.
Me jatkamme omien kotijoukkojemme äänen kuulemista – ja toivomme samalla että mahdollisimman monella on ympärillään ihmisiä, jotka kysyvät ja kuuntelevat.