Artikkeli
31. toukokuuta 2022 · 3 min lukuaikaMiltä näytti maailma liiketoiminnan näkökulmasta Suomessa vuonna 2007, kun nykyistä työpaikkaani Nitoria vasta perustettiin? Apple lanseerasi ensimmäisen älypuhelimen, sosiaalinen media alkoi yleistyä ja ympäristöasiat ilmestyivät yritysten asialistoille. Oman tonttini osalta isoin muutos koski kuitenkin liiketoiminnan painopistettä: asiakkaasta tuli ensimmäistä kertaa kuningas.
Seuraavassa näistä mullistuksista vähän lisää ja lopuksi ajatuksia tulevaisuudesta – mikä heiluttaa bisnesmaailmaa vuonna 2037?
Facebookin nousu ja ensimmäinen älypuhelin
Vuonna 2004 perustettu sosiaalisen median palvelu Facebook yleistyi Suomessa toden teolla vuonna 2007. Saman vuoden syksyllä Apple julkaisi ensimmäisen älypuhelimensa.
Sosiaalinen media ja älypuhelinten esiinmarssi vaikuttivat liiketoimintaan niin, että siinä missä aiemmin tehtiin internet- ja verkkostrategioita, painopiste siirtyi monikanava- ja sosiaalisen median strategioihin. Trendi liittyi myös asiakaskeskeisyyden nousuun, jonka avulla pyrittiin ymmärtämään asiakaskuntaa ja sitä, missä asiakkaat olisi mahdollista kohdata ja osallistaa.
Yrityksissäkin ymmärrettiin, että kaikissa kanavissa ei myydä – tai ainakaan samat tavat eivät toimi kaikkialla.Tänään valtaosa yritysten markkinoinnista optimoidaan sosiaaliseen mediaan ja älylaitteille.
Earth Hour aloitti vihreän aallon
Vuonna 2007 vietettiin ensimmäistä Earth Houria Australiassa. Kyseessä on edelleen jatkuva WWF:n organisoima maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jolloin ihmiset eri puolilla maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen.
Yrityskentällä vuonna 2007 alkoi näkyä yrityksiä, jotka olivat niin sanotusti green business -toimijoita ja joiden tavoitteena oli kehittää ympäristöystävällisempä tapoja valmistaa tuotteita. Näissä mentiin usein digitalisaatio edellä, ja ajateltiin, että digitalisaatio riittää tekemään toiminnasta vihreää. Mukana oli myös viherpesua.
Tänä päivänä puhutaan vihreästä koodista ja vihreästä designista ja ymmärretään, että pelkkä digitaalisuus ei tarkaa palvelun ilmastoystävällisyyttä. Myös digimaailmassa toimiminen kuluttaa energiaa ja energiankulutus on yhteydessä ilmastopäästöihin.
Asiakas on kuningas
Vuonna 2007 työskentelin konsulttina yrityksessä, joka keskittyi erityisesti asiakaskeskeisen liiketoiminnan rakentamiseen. Asiakaskeskeisyys olikin tuolloin pinnalla johdon työkaluna.
Moni yritys halusi muuttaa ajattelutapaansa tuotekeskeisestä asiakaskeskeiseksi. Asiakasstrategian ytimessä oli miettiä, mikä asiakkaalle olisi olennaista ja miten häntä voisi palvella parhaalla mahdollisella, parempaa arvoa luovalla tavalla. Monessa yrityksessä vaihdettiin tai hankittiin erilaisia asiakkuudenhallintaan liittyviä työkaluja.
Asiakaskeskeisyyttä pidettiin pitkään niin sanottuna pehmeänä tulokulmana businekseen. Sitä haastoi keskustelu asiakasarvosta, kannattavuudesta ja asiakaspääoman laskemisesta. Kirjoitin tästä myöhemmin kirjankin. Tänään asiakasymmärrys ohjaa suoraan useimpien yritysten liiketoimintaa ja sitä miten ne palvelevat asiakkaitaan.
Tulevaisuuden isoja kysymyksiä: datan eettinen käyttö, metaversumi ja paluu perusasioiden ääreen
Uskon, että asiakaskeskeisyys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat edelleen mukana kuvassa viidentoista vuoden päästäkin. Esimerkiksi robotiikka kehittyy vahvasti näillä raiteilla.
Myös datan eettiseen käyttöön liittyvät kysymykset ovat varmasti tapetilla lähitulevaisuudessa. Kysymykset, kuten kuinka turvassa tietoni ovat ja missä antamiani tietoja hyödynnetään, nousevat entistä vahvemmin esille. Datan turvallinen ja eettinen käyttö teknologioiden hyödyntämisessä ja liiketoiminnassa on yksi iso tulevaisuuden kokonaisuus.
Metaversumista, tiedon jakamisesta ja tekoälystä puhutaan paljon. On kiinnostavaa seurata, miten virtuaaliset tekemis- ja oppimistilat vaikuttavat tapaamme käyttää palveluita ja siihen, miten teemme työtä. Yksi oppi saatiin jo koronasta.
Teknologisen kehityksen ohella olen havainnut, että ihmisillä on tarve palata perusasioiden ääreen, luopua jatkuvasta kytköksestä päätelaitteisiin ja mennä luontoon.
On kiinnostavaa, miten nämä kaksi suuntausta, metaversumi ja paluu perusasioiden äärelle, kohtaavat ja miten tämä näkyy esimerkiksi asiakkuuksissa. Tässä on myös yrityksille pohdittavaa: mihin kelkkaan hypätä ja missä olla pioneereja?
Toiveeni vuodelle 2037: valjastamme teknologian hyvään
Vuodelta 2037 toivon, että olemme ihmiskuntana paikassa, jossa olemme onnistuneet valjastamaan teknologian hyvään ja ratkaisemaan globaalit haasteet. Kriisit eivät tästä maailmasta lopu, eikä tulevaisuutta voi ennustaa, mutta meidän on voitava luoda sellainen toimintaympäristö, jossa pärjäämme sitkeydellä.
Yrityksiltä ja organisaatioilta tulevaisuuden haasteet edellyttävät niin joustavuutta, riskinottokykyä, visionäärisyyttä ja jopa empatiaa. Yrityksillä on oltava pitkän aikavälin vision lisäksi lyhyemmän aikavälin skenaarioita, jotka mahdollistavat reagoinnin nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön – yhdessä asiakkaiden, työntekijöiden ja ekosysteemin kanssa.
Nitor täyttää 15 vuotta. Tässä juhlavuoden blogisarjassa asiantuntijamme katsovat Nitorin perustamisvuoteen 2007 ja luovat katsauksia tuleviin trendeihin niin liiketoiminan, teknologian, muotoilun, kulttuurin kuin ketterien menetelmien saralla.