Data ja analytiikka ovat kestävän liiketoiminnan elinehto

Yritykset luovat katseensa dataan ja analytiikkapalveluihin etenkin silloin, kun ne haluavat optimoida liiketoiminnan prosesseja tehokkaimmiksi. Tavoite pelaa myös kestävyyden pussiin, sillä kestävän digitaalisen kehityksen ydinajatus sisältyy analytiikkaan jo itsessään.

“Datan ja analytiikan kestävyyteen löytyy montakin näkökulmaa. Jo se, että ratkaisu on käyttäjälleen hyödyllinen ja toteutukseltaan pitkäikäinen, on kestävää ohjelmistokehittämistä. Toisaalta myös resurssien tehokkaampi hyödyntäminen auttaa esimerkiksi minimoimaan tarpeetonta hävikkiä, jolloin sekä ympäristöä että euroja säästyy,” sanoo Puttonen.

Regulaation, taloudellisten sanktioiden ja esimerkiksi päästöoikeuksien aikakaudella rahasta on muodostunut varsin luonteva mittari: liiketoiminnassa myös kestävyydellä on jonkinlainen hinta. Kun rahaa optimoidaan, nousevat myös kestävyyteen liittyvät tekijät näkyville. Esimerkiksi lentoreittejä optimoimalla polttoainekulut kutistuvat, sillä polttoainetta tarvitaan kokonaisuudessaan vähemmän.

“Jos taas yritys haluaa seurata operatiivisen liiketoimintansa tuottamia hiilidioksidipäästöjä, sen on tunnistettava, mitkä tekijät niitä synnyttävät. Näin saadaan kerättyä oikeanlaista dataa, jonka avulla voidaan lähteä tarkastelemaan prosesseja ja etsimään mahdollisia optimoinnin kohteita,” vinkkaa Toivanen.

Pilven aikakaudella yritysten kannattaa kiinnittää huomiota myös it-infrastruktuuriin. Konesalista julkipilveen siirtyminen tuo kiistattomia skaalausetuja kustannustehokkaaseen hintaan ja pienemmällä hiilijalanjäljellä. Mutta edullinen pilvi saattaa houkutella myös leväperäiseen resurssien hyödyntämiseen.

“Kun dataputki kerää ja päivittää tietoa kerran minuutissa, se kuluttaa koko ajan energiaa. Jos yöllä ei ole tarkoitus katsella raportteja, niitä ei silloin kannata päivittääkään. Etenkin isoilla datamäärillä voi säästää merkittävästi kustannuksissa ihan vain miettimällä, milloin tietoa tarvitaan,” Toivanen jatkaa.

Käyttämättä jäänyt analytiikkaratkaisu ei ole kestävä

Analytiikkaratkaisu on harvoin kestävä, jos se ei palvele tarkoitustaan tai se jää yrityksessä käyttämättä. Kestävyys mitataan myös valinnoissa, joita ratkaisun kehittäjät tekevät. Oikeilla mittareilla seurataan, miten matemaattinen malli toimii ja millaista arvoa se tuottaa asiakkaalle.

“Analytiikkaratkaisu voi hyödyntää uusimpia algoritmeja ja olla teknisesti erittäin vaikuttava, mutta jos se ei tuota oikeita asioita, valuvat kehittämiseen käytetty aika ja resurssit hukkaan. Siksi toimivuuden mittarit on asetettava varhain ja ratkaisun toimivuutta testattava kehitysvaiheessa säännöllisesti. Kehitystyö on myös uskallettava lopettaa ajoissa, mikäli mittarit niin osoittavat,” Puttonen kertoo.

Kokonaiskestävyyttä edistää myös ratkaisujen suunnittelu mahdollisimman pitkäikäiseksi. Yhteen kehittäjään vahvasti henkilöitynyt toteutus tekee tulevaisuuden jatkokehityksen haastavaksi. Samasta syystä tuotannossa tulisi noudattaa toimivia asennustapoja ei-toistettavien viritysten sijaan. Muuten riskinä on kovaa vauhtia vanhentuva kertakäyttöratkaisu, joka ei vastaa yrityksen tulevaisuuden tarpeisiin.

Teknisen toteutuksen lisäksi on tärkeää, että analytiikkatyökalua myös käytetään ja se on kehitetty oikeaan tarpeeseen. Jos käyttö unohtuu alkuinnostuksen jälkeen eikä liiketoimintaa edistävää hyötyä pääse syntymään, ei ratkaisun kehittäminen ole ollut kovinkaan kestävää.

“On yllättävän yleistä, että tehdään analytiikkaratkaisuja, joita lopulta kukaan ei käytä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun tarvetta ei yksinkertaisesti koeta riittävän isoksi. Ja mitä enemmän käyttäjältä vaaditaan monimutkaisia manuaalisia toimenpiteitä, sitä todennäköisemmin työkalu jää käyttämättä,” Toivanen toteaa.

Hyvän käytettävyyden lisäksi myös huolellinen pilotointi pienentää riskejä. Yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei uuden työkalun käyttöönotto jää vain harvojen vihkiytyneiden projektiksi. Kun koko organisaatio on mukana ja sitoutunut, työkalut myös todennäköisemmin tuovat konkreettista arvoa yritykselle.

Analytiikka tukee kasvavaa kestävyystrendiä

Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pysyvät ajankohtaisina jatkossakin. Regulaation lisäksi muutospainetta syntyy asiakkaiden arvopohjaisesta päätöksenteosta. Joskus kestävään liiketoimintaan ja tuotteisiin panostaminen saattaa toimia yritykselle erottautumistekijänä.

Ihmiset ovat aiempaa kiinnostuneempia omista kulutustottumuksistaan, ja analytiikka voi auttaa kohti parempia päätöksiä. Verkkokauppojen suosittelualgoritmit perustustuvat muun muassa asiakkaiden ostoskorin sisältöön, ja niiden tarkoituksena on tarjota esimerkiksi sopivia ruoka-aineita. Näin ostos päätyy todennäköisemmin käyttöön biojäteastian sijaan.

“Tietenkin taustalla on ajatus siitä, että osuvat suositukset edistävät hyvän asiakaskokemuksen syntymistä, mikä puolestaan parantaa liiketoimintaa. Mutta toinen puoli on juuri se, että soveltuva tuotteita esille nostamalla kauppa voi auttaa asiakastaan kohti parempia, kestävämpiä valintoja,” Toivanen kertoo.

Kestävyys kulkee siis käsi kädessä paremman liiketoiminnan kanssa. Datan ja analytiikan avulla yritykset eivät ainoastaan pysy tilanteen tasalla ja vastaa EU:n kestävyysraportoinnin tarpeisiin. Tiedolla johdettu organisaatio on otollista maaperää uusille innovaatioille ja tulevaisuuden kestävälle liiketoiminnalle.

Kiinnostuitko analytiikkapalveluistamme? Lue lisää ja tee datavetoisesta päätöksenteosta arkea!

Vastuullisuus puhututtaa, mutta miten se kytkeytyy digitaalisessa kehitykseen? Artikkelisarjamme avaa konkreettisia tekoja koko matkalta – siis aina designista devaukseen ja strategiasta analytiikkaan.