Artikkeli
30. lokakuuta 2020 · 2 min lukuaikaTyöntekijän hyvinvointia voi parantaa yksilö- ja ryhmävalmennuksella vain tiettyyn pisteeseen asti. Toimiva ja tuottava työyhteisö vaatii myös rakenteiden päivittämistä vastaamaan nykyajan vaatimuksia niin, että yksilöllä on paras mahdollinen toimintaympäristö.
On upeaa huomata, miten yrityksissä panostetaan yhä enemmän yksilöiden hyvinvointiin. Auttamalla yksilöitä pysähtymään ja sanoittamaan sitä tuskaa, mikä heikentää päivittäistä tehokkuutta, pystytään tunnistamaan kipukohtia ja ratkaisemaan niitä. Tällä on suuri vaikutus niin työyhteisöjen hyvinvointiin ja mielekkyyteen kuin myös tuottavuuteen.
Usein hätähuudot ja ongelmat eri yrityksissä ovat hyvin samankaltaisia
Esimiesasemassa olevilla kalenterit ovat täynnä kokouksia, on vaikeaa löytää aikaa tehdä “oikeaa työtä” ja työpäivät venyvät. Toisaalta asiakasrajapinnassa toimiva raapii päätään asiakkaiden tuskastuessa samoista ongelmista, mutta ei saa välitettyä tietoa niille, jotka ongelman pystyisivät ratkaisemaan. Sen lisäksi moni asiantuntijatehtävissä työskentelevä on erikoistunut kapeaan osa-alueeseen ja toimii alueen ainoana asiantuntijana organisaatiossaan. Hän yrittää selvitä eri pyynnöistä, joista jokainen on pyytäjälleen prioriteetti ykkönen.
Olen toiminut ammattivalmentajana vuodesta 2012 ja valmennan uusia valmentajia. Kunnioitan sitä taitoa, millä yksilö- ja ryhmävalmennuksessa osataan nostaa yksilön ääni kuuluviin ja pystytään luomaan ilmapiiri, jossa kaikki tulevat kuulluiksi. Samaan hengenvetoon haluan todeta, että usein helpointa ratkaisua lähdetään hakemaan yksilön ajanhallintataidoista, henkilökohtaisen asenteen muuttamisesta tai uudesta suhtautumisesta ulkopuolelta asetettuun paineeseen.
Ketterien menetelmien asiantuntijana olen nähnyt, että valitettavasti näiden ratkaisujen vaikutus jää vähäiseksi, jos yrityksen rakenteet eivät lähtökohtaisesti palvele yksilön hyvinvointia.
Miten rakenteita muuttamalla voi lisätä useamman henkilön hyvinvointia samanaikaisesti?
Kun yrityksen rakenteita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, voidaan yksilön hyvinvointia tukeva organisaatio kuvata seuraavasti:
Toiminta on organisoitu siten, että se mahdollistaa nopean ja autonomisen päätöksenteon
Ihannetilanteessa toimintaa optimoidaan sujuvan virtauksen lähtökohdista ja päätöksenteko tapahtuu itsenäisesti siellä, missä on paras ymmärrys päätöksentekoon - ei hierarkkisten rakenteiden mukaisesti. Lisäksi yrityksen johtajuus mukautuu jatkuvasti kehittyvän yrityksen tarpeisiin.Asiakasarvon tuotto on maksimoitu sisäisellä yhteistyöllä
Yrityksen arvontuotto on asiakaslähtöistä, nykytilaa haastetaan jatkuvasti ja samalla opitaan uutta. Tiimityön voima tulee päivittäisestä yhteistyöstä ja ihmisten toisiaan täydentävistä taidoista.Taloudelliset ohjausmekanismit ovat läpinäkyviä ja reaaliaikaisia
Yrityksen arvontuotto on kestävällä pohjalla. Toiminnanohjauksen mittarit tukevat muuttuviin tilanteisiin mukautuvaa ohjausta. Yrityksessä on käytössä rullaava budjetointi vuosibudjettien sijaan, jossa reaaliaikainen näkyvyys luo pohjan nopealle päätöksenteolle.Työympäristö ja -tilat palvelevat työyhteisöä
Ihmiset voivat hyvin, kannustavat ja kunnioittavat toinen toisiaan. Tieto virtaa esteettä ja on avoimesti kaikkien saatavilla. Työskentelytilat kannustavat päivittäiseen tiedonvaihtoon.
Tiedän, että jokainen listan kohta itsessään voi tuntua haasteelta. Kuitenkin yksilöiden kuuntelu ja rakenteiden systemaattinen tarkastelu ovat voimavaroja, jotka kannattaa yhdistää. Niin tekemällä organisaatio moninkertaistaa saavutetut hyödyt, kun yksilöiden toimintaedellytykset paranevat.
Autamme organisaatioita kehittymään paremmiksi työpaikoiksi. Ota yhteyttä sales@nitor.com ja jutellaan lisää!
Cover Photo by Danielle MacInnes on Unsplash
Kirjoittaja
Kirsi Mikkonen on muutosjohtamiseen erikoistunut Lean-Agile valmentaja. Hän on julistanut itseohjautuvuuden ilosanomaa ja ketteröittänyt tiimejä sekä Suomessa että kaukomailla jo vuosikymmenen ajan. Kirsi on kansainvälisellä tasolla menestynyt purjehtija, joka talvisin rentoutuu erämaassa telemarkeilla.