Moderni arkkitehti on korporaatiohississä kuin kotonaan – huolehtien teknologian ja liiketoiminnan vuoropuhelusta joka kerroksessa

Miten arkkitehtuurityö kehittyy ketterän kehittämisen, pilvipalveluiden ja tekoälyn tuivertamassa maailmassa? Jututimme aiheesta kansainvälisesti tunnustettua yritysarkkitehtuurin asiantuntijaa Gregor Hohpea ja Nitorin teknologiastrategia Mika Majakorpea. Keskustelimme myös siitä, millaisia taitoja nykypäivän arkkitehdit tarvitsevat osatakseen johtaa digitaalista transformaatiota aina konehuoneesta johtoryhmään.

Arkkitehtejä pidettiin pitkään oraakkelimaisina hahmoina, jotka johtivat ylhäältä alaspäin tehden tärkeimmät päätökset. Tämä malli ei kuitenkaan enää toimi nykypäivän tuotevetoisessa maailmassa. Arkkitehti toimii sen sijaan yhä useammin yhdistäjänä, viestijänä ja muutosagenttina. Tämä käänne edellyttää uusia taitoja.

Gregor Hohpe, entinen AWS:n, Google Cloudin ja Singaporen hallituksen strategi ja kirjailija, vieraili Suomessa pitämässä räätälöidyn työpajan nitorilaisille. Hänen mielestään arkkitehdin työ on nykyään vähemmän päätösten tekemistä ja enemmän muiden auttamista tekemään parempia päätöksiä. Hohpe muistuttaa:

Modernin arkkitehdin roolina on tehdä kaikista muista fiksumpia, ei itse olla huoneen fiksuin henkilö.

Sen sijaan, että arkkitehdit tekisivät päätöksiä, he toimivat nykyään vahvistajina. He auttavat tiimejä tekemään valintoja, systematisoimaan päätöksentekoa ja luomaan selkeyttä monimutkaisiin järjestelmiin. He huolehtivat läpinäkyvyydestä: mitä päätettiin, miksi ja mitä kompromisseja tehtiin.

Hän korostaa myös, että arkkitehtuuripäätöksiä ei voi tehdä eristyksissä IT-osastolla. Niistä tulisi sen sijaan neuvotella tuoteomistajien ja liiketoiminnan sidosryhmien kanssa jatkuvasti peilaten odotettavissa oleviin muutoksiin ja epävarmuustekijöihin.

Majakorpi vahvistaa Hohpen näkemyksen ja korostaa, että arkkitehtien on toimittava tulkkeina liiketoiminnan tavoitteiden ja teknisten mahdollisuuksien välillä. Arkkitehdit eivät aina ole päteviä tekemään päätöksiä itsenäisesti, ja sama pätee liiketoiminnan puolella.

”Et voi olettaa, että liiketoiminta aina tietää, mitä teknologialla voi tehdä. Arkkitehtien on tuotava strategiseen keskusteluun ymmärrys siitä, mikä on teknisesti mahdollista. Näin liiketoiminta- ja teknologiastrategia todella puhaltavat samaan hiileen – yhteistyöllä”, sanoo Majakorpi.

Arkkitehdin ensisijainen tehtävä on kuroa umpeen teknisten mahdollisuuksien ja liiketoiminnan tarpeiden välinen kuilu. Tekemällä tiivistä yhteistyötä liiketoiminnan kanssa arkkitehdit voivat yhdessä päättää parhaista toteutusvaihtoehdoista ja varmistaa, että ratkaisut ovat sekä käytännöllisiä että arvoa tuottavia.

Arkkitehtihissillä sujuvasti ylös ja alas

Gregor Hohpe käyttää "Arkkitehtihissi" -metaforaa havainnollistaakseen sitä, kuinka hyödyllistä on liikkua ylätason liiketoimintastrategian ja käytännön teknisten realiteettien välillä, eikä jumittua yhdelle tasolle. Nitorin työpajassa arkkitehdit ideoivat parhaita käytäntöjä, joilla onnistuneesti vaikuttaa ja tuoda arvoa kaikilla yrityshierarkian tasoilla.

”Se on yhdistelmä kunkin synnynnäisiä kykyjä ja taitoja, joita voi kehittää. On inspiroivaa ajatella, että jokaisella arkkitehdilla saisi nykyään olla kommunikaatiotaitoja, jotka auttavat häntä keskustelemaan eri ammattien edustajien kanssa”, sanoo Majakorpi.

Vaikka Hohpe on täysin samaa mieltä vahvan viestinnän avainasemasta, hän varoittaa, ettei kyse ole vain käsien heiluttelusta, vaan arkkitehtuuriin perustuvasta teknisestä viestinnästä. Hänen mukaansa on yleinen virhe yrittää vakuuttaa vastentahtoisia johtajia listaamalla lisää teknisiä yksityiskohtia. Se toimii harvoin.

”Yhdistä tekninen riski mieluummin johonkin, jonka he ymmärtävät. Sano vaikkapa: 'Tämä kattaa riskin, joka muuten maksaisi meille X euroa.' Nyt se on oikeaa rahaa. Jos yleisö ei ole vakuuttunut, älä mene syvemmälle tekniikkaan. Ala puhua heidän kieltään: korkokannat, optiot, velat, CapEx, OpEx. Näin he ajattelevat. Arkkitehdin kannalta vähäinenkin kielitaito tällä alueella voi nousta arvoon arvaamattomaan.”

Transformaatio on oppimista ja poisoppimista

Muutkin kuin arkkitehdit tarvitsevat oppia pysyäkseen ajan tasalla nykyajan vaatimuksista. Työskennellessään Googlella ja AWS:llä Hohpe huomasi, että monet yritykset epäonnistuvat, koska ne kohtelevat transformaatiota projektina tai uskovat muuttumisen olevan helppoa. Tai peräti, että joku muu voisi tehdä muutoksen heidän puolestaan.

”Monet ihmiset voivat auttaa sinua. He voivat modernisoida teknologiasi tai neuvoa sinua uusissa työtavoissa. Todellinen muutos voi kuitenkin tulla vain sisältäpäin. Se ei ole jotain, mitä voi ulkoistaa tai nielaista pillerinä”, hän sanoo.

”Vaikeinta on se, että nykyiset työtavat ovat muotoutuneet vanhojen rajoitusten mukaan, vaikkapa mukautumaan perinteiseen IT-infrastruktuuriin. Pilvi, automaatio ja nopeammat toimitussyklit poistavat monia näistä rajoituksista, mutta olemassa olevien prosessien hienosäätö ei vielä riitä. On palattava piirustuspöydälle ja mietittävä uudelleen, miten työskennellä ilman entisiä rajoituksia. Usein uusi tapa on aiemman työskentelytapasi täysi vastakohta”, hän päättää.

Nitorin Mika Majakorpi on konsultoinut monia suomalaisia yhtiöitä ja auttanut niiden asiantuntijoita oppimaan uusia työtapoja ja poisoppimaan vanhoja.

”Yksi parhaillaan käynnissä oleva transformaatio on siirtymä tuotevetoiseen ajatteluun. Koen, että tuoteomistajat hyötyvät myös johtamistaidoista ja erityisesti yhteistyöstä arkkitehtien kanssa. Ja Nitorilla voimme ehdottomasti auttaa molempia ryhmiä hiomaan taitojaan!”, hän vihjaa.

Olitpa sitten ajamassa pilvitransformaatiota tai siirtymässä tuotevetoiseen ajatteluun, yksi asia on selvä: vahva teknologiastrategia tarvitsee arkkitehtejä lähietäisyydelle – valmiina astumaan hissistä mihin tahansa kerrokseen.

Tarvitsetko apua teknologiastrategiasi hiomiseen tai arkkitehtitiimisi uusien taitojen kouluttamiseen? Autamme mieluusti!