Artikkeli
5. toukokuuta 2025 · 3 min lukuaikaKuvittele projekti, jossa innostus vaihtuu nopeasti turhautumiseen – hämmennyksen syinä ovat kenties puutteellinen viestintä, loputtomat aikataulut ja epäselvät roolit. Asiakkaan epämääräiset pyynnöt aiheuttavat viivästyksiä. Työ etenee hitaasti ja jokainen vaihe tuntuu raskaalta, puhti loppuu ja koko hommasta on mennyt maku. Mutta miten tämä kuvitteellinen skenaario liittyy ratkaisuarkkitehtiiin, joka osaa kääntää liiketoiminnan haasteet hyvin jäsennellyiksi ja tehokkaiksi järjestelmiksi?
”Melkein minkä tahansa projektin suurimmat haasteet liittyvät aina viestintään ja aikatauluihin. Ratkaisuna on usein parempi suunnittelu. Esimerkiksi aiempien projektien tilastollinen analyysi auttaa uusien ominaisuuksien suunnittelussa,kestävän vauhdin ylläpitämisessä ja estää siten tiimin ylikuormittumisen. Joskus olenkin asiakkailleni melkein kuin agile-valmentaja”, kertoo ratkaisuarkkitehtina Nitorilla työskentelevä Joakim Sandström.
Vaikka tällainen ketterän kehitystyön sivurooli onkin eri juttu kuin Sandströmin päätyö, samat taidot auttavat hänen omassa työssään siltana liiketoiminnan tarpeiden ja teknisen toteutuksen välillä. Joskus asiakas saattaa tarvita koulutusta tulevien tehtävien tehokkaaseen suunnitteluun, tai koko tiimi voisi hyötyä OKR-mallin tavoitteiden ja avaintulosten tuomasta selkeydestä ja liiketoimintanäkökulmasta.
”En tykkää määräillä, miten asiat pitäisi tehdä. Rakennan mieluummin kehittäjien ja datatieteilijöiden kanssa yhdessä hyvin suunniteltuja ja toimivia järjestelmiä. Auttaa, kun koko tiimi keskittyy järjestelmän ominaisuuksiin pelkän teknisen toteutuksen tai tehtävien sijaan”, Sandström huomauttaa.
Kustannusprosessien parantaminen vaatii paljon keskustelua
Sandström opiskeli ammattikorkeakoulu Arcadassa ja aloitti konsultoinnin vuonna 2001 ohjelmistokehittäjänä. Työskenneltyään tovin pankkialalla sisäisessä kehitystiimissä, veteraaniarkkitehti palasi konsultoinnin pariin aloittaessaan Nitorilla vuonna 2017. Pian sen jälkeen hän sai vastuulleen pitkäaikaisen ilmailualan asiakkuuden, jonka parissa työskenteleminen on tarjonnut monia oppimismahdollisuuksia.
”Nykyisen asiakkaani kanssa olemme saaneet maaliin varmaankin kymmenkunta projektia. Tällä hetkellä parannamme maksamiseen ja kustannuksiin liittyviä prosesseja sekä analytiikkaa. Minun tehtäväni on tehdä tekniset päätökset ja suunnitella arkkitehtuuri”, Sandström selittää rooliaan arkkitehtien ja datatieteilijöiden tiimissä.
Uteliaisuus tukee oppimista
Sandströmin työssä on usein olennaista keskustella erilaisten sidosryhmien kanssa, joista kaikilla on erilaisia prioriteetteja ja tarpeita. Teknisen ratkaisun löytäminen maksuprosessien konsolidointiin on vain yksi osa ongelmaa – Sandströmin pitää myös varmistaa, että arkkitehtuuri on tietoturvallinen ja sitä voidaan kehittää myös tulevaisuudessa. Tämä tietenkin tarjoaa runsaasti uusia oppimismahdollisuuksia uteliaalle arkkitehdille.
”Projekti on vahvasti datajärvipainotteinen. Se tarkoittaa, että keskitettyyn tallennustilaan ajetaan valtava määrä raakadataa, jota voidaan sitten jatkoprosessoida ja analysoida. Suurempien data-aineistojen kanssa työskentely on kiehtonut minua jo pitkään, ja vihdoin on mahdollisuus oppia tekemään sitä kunnolla.”
Sandströmille oppiminen työn ohessa on äärimmäisen arvokasta. Aiemmassa, toisen nitorilaisen kanssa tehdyssä yhteisprojektissa mukaan tarttui työkaluja ja tekniikoita, joita hän käyttää edelleen joka ikinen päivä.
”Palvelumuotoilun menetelmät auttavat näkemään suuremman kuvan tarkemmin. Tästä on hyötyä nykyisessä projektissani, jossa minun pitää suunnitella datavirtoja sekä keskustella liiketoiminnan johtajien kanssa siitä, miten he haluavat dataa käyttää ja millaisia prosesseja olisi hyvä parantaa”, hän kuvailee.
Oppiminen on elinikäinen matka
Sandström näkee tekoälyn merkittävänä muutosvoimana alan tulevaisuudessa. Hän uskoo, että jatkuvasti muuttuvan digikehityksen parissa työskentelevälle on välttämätöntä oppia hyödyntämään tekoälytyökaluja ja pysyä perillä uusista teknologioista.
”Aina tulee olemaan tarvetta ammattilaisille, jotka puhuvat ihmisten kanssa ja tulkkaavat heidän tarpeensa tekijöille, olipa kyseessä sitten ihmiskehittäjä tai tekoäly. Omaan työhöni kuuluu kuitenkin myös arkkitehtonista arkeologiaa, sillä minun täytyy ymmärtää, miten vanhat järjestelmät toimivat. Tekoäly voi auttaa kaivamaan esiin tietoa ja jäsentämään sitä”, Sandström pohtii.
Hän on painottanut koko uransa ajan käytännönläheistä oppimista. Sandström osallistuu konferensseihin, lukee artikkeleita ja blogikirjoituksia sekä vaihtaa kokemuksia Nitorin sisäisissä Lightning Talk -esityksissä.
Sandströmin koko uraa määrittää intohimo teknologiaa ja ongelmanratkaisua kohtaan, missä apuna on myös rajaton uteliaisuus. Sekä aiempi ura koodarina että nykyiset vastuut järjestelmien ja tiimien tehostamisesta ovat pohjimmiltaan samanlaisia: asiakkaiden tosielämän ongelmien ratkaisemista. Joskus työn alla oleva ongelma tuntuu ratkeavan lähes itsestään, odottamatta.
”Nitorin juoksuporukan kanssa tehdyt lenkit lounasaikaan ovat yksi suosikkijutuistani, ja haluan jatkaa niitä. Juostessa täytyy ylläpitää sopivaa vauhtia ja siinä saa myös raitista ilmaa. Se auttaa tasapainottamaan elämää ja samalla tapaa uusia ihmisiä. Juostessa tulee myös pohdittua ja keksittyä uusia ideoita. Ongelmien ratkaiseminen ei aina vaadi tietokoneella istumista”, hän päättää.
Artikkelisarja nostaa esiin nitorilaisten kokemuksia jatkuvasta uuden oppimisesta osana päivittäistä asiakastyötä. Nitorilla ammatillinen kasvu rakentuu muun muassa koulutusten, yhdessä oppimisen, mentoroinnin, Nitor Core -ajan sekä kiinnostavien asiakasprojektien päälle. Tämä artikkelisarja syntyi halusta osoittaa arvostusta työssä oppimiselle, arkiselle ammatillisen kehittymisen peruspilarille.
