Näyttää siltä, että käytät Internet Explorer -selainta. Selain ei valitettavasti ole tuettu. Suosittelemme käyttämään modernia selainta kuten Chrome, Firefox, Safari tai Edge.

Ketterä tekeminen vuonna 2007: Skaalatun ketteryyden lähtökuopissa

Julkaistu aiheella Ketteryys

Kirjoittaja

Maarit Laanti
Johtaja, Valmennus, SAFe Fellow

Maarit Laanti on Nitorin päävalmentaja ja tehnyt väitöskirjansa laajamittaisesta ketteryydestä. SAFe Fellow Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Artikkeli

13. kesäkuuta 2022 · 3 min lukuaika

Mitä tapahtui ketterässä kehittämisessä vuonna 2007, kun olin ketteröittämässä Nokian tuotekehitysprosesseja? Suurin muutos liittyi siihen, miten ketterää toimintatapaa alettiin laajentaa koko organisaation kattavaksi toimintamalliksi. Emme tienneet miten tämä toimisi, mutta päätimme lähteä kokeilemaan.

Näin 15 vuotta myöhemmin olen kiitollinen tuon ajan rohkeista päätöksistä. Saimme nähdä tulokset käytännössä. Sen jälkeen olen saanut Nitorilla viedä näitä arvokkaita oppeja eteenpäin laajemmin: olemme kouluttaneet tänä keväänä jo yli 10 000 henkilöä ketteryydestä.

1. Ketteryys mahdollisti onnistuneet projektit isossa organisaatiossa

Etsin 2000-luvulla tapoja tehdä tuotekehitystä paremmin, ja päätin lähteä kokeilemaan ketteriä toimintamalleja itse vetämässäni isossa hankkeessa. Innostuin tutkimaan asiaa väitöskirjan verran, sillä hanke oli myös taloudellinen menestys! Laajat kehityshankkeet ovat todella kompleksisia. Monesti tuntuu, että yhtä aikaa liikkuvia osia on liikaa. Osissa tekeminen auttaa hallitsemaan tuota kompleksisuutta ja pitämään fokuksen. Inkrementaaliseen jatkuvaan tekemiseen siirtyminen tarkoittaa toimintatapojen valtavaa muutosta.

2. Humaani näkökulma isona tekijänä ketteryyden kasvamisessa

Tutkin ketterien toimintatapojen skaalaamista koko yritykseen, sillä halusin löytää toimintamallin, joka olisi hyvä ihmisille ja samalla tuottaisi paremmin yritykselle. Kasvavan kilpailun maailmassa minulle oli tärkeää löytää tapoja tehdä töitä hyvin ja tekijöitä kunnioittaen. Samaten yhteinen eurooppalainen, ihmisiä kunnioittava arvopohja on tärkeä. Ketteryyden manifestissa on alusta asti ollut ihmisläheinen näkökulma vahvasti mukana. Kun yritykset voivat hyvin, myös ympäröivä yhteiskunta hyötyy. Nykypäivänä puhutaan paljon yritysten etiikasta ja kestävästä kehittämisestä. Näen, että tulevaisuuden ketterissä toimintamalleissa nämä asiat saavat entistä enemmän painoarvoa.

3. Ensimmäinen ketterä toimitusjuna 2007

Tarkastelujakso 15 vuoden taakse on mielenkiintoinen myös siksi, että toteutimme silloin Nokialla ensimmäisen ketterän toimitusjunan (Agile Release Train) S60SW platform-organisaatiossa. Sen lopputulemana oli Nokian N8-kosketusnäyttöpuhelin, joka oli iso edistysaskel. Toimitusjunan käyttöönotto paransi ja nopeutti toimintaa ja kommunikaatiota merkittävästi, sekä vaikutti joko välillisesti tai välittömästi satojen ihmisten elämään.

Vuosi 2022: Miltä maailma näyttää pandemian jälkeen?

Tällä hetkellä ketterässä tekemisessä pinnalla ovat budjetoinnin ketteröityminen, pilviteknologiat, tekoäly sekä datan käyttö päätöksenteon tukena yhä lisääntyvässä määrin. Ketterä portfolionhallinta on avain näistä hyötymiseen, sillä se mahdollistaa nopean reagoinnin havaittuihin signaaleihin.

Yritykset ovat oivaltamassa, miten suuria tuottoja ketteryys tuo, kun päätökset voidaan tehdä nopeasti. Ketteryydestä on myös kovaa vauhtia tulossa toimialasta riippumaton tapa työskennellä. Rautapuolen ketteröityminen on seuraava iso askel.

Ketteryyden ytimessä on kuitenkin kyvykkyys ratkoa ja kehittää asioita yhdessä. Nykypäivän ja tulevaisuuden tekijät eivät halua enää perinteistä mallia, missä johtaja yksin tekee päätöksen. Ketterät toimintamallit ovat tarpeellisia, jotta selviämme tulevaisuuden haasteista yhdessä, kaikkien osaamista hyödyntäen.

Tulevaisuuden kuvia 2037: Ohjelmistojen ja robotiikan hyödyntäminen auttaa kestävien, energiatehokkaiden ratkaisujen luomisessa

Viime vuodet ovat näyttäneet meille kaikille hyvin selvästi sen, että emme voi tietää, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu. Juuri sen vuoksi mielestäni oleellista onkin kasvattaa kyvykkyyttä reagoida nopeasti muutoksiin: rakentaa datan kautta vahva tietopohja, ja yhdistää se ketterän portfolionhallinnan tuomaan nopeaan päätöksentekoon.

Uskon, että seuraavan 15 vuoden aikana isoja trendejä tulevat olemaan energiatehokkuus sekä ohjelmistojen ja robotiikan kasvu. Ohjelmistojen hyödyntäminen auttaa vähentämään luonnonvarojen käyttöä, ja robotiikka tarjoaa automatisaatiota työhön, joka on ihmiselle vaarallista. Näemme jo nyt, miten ihmisten tekemä työ on muuttunut automatisaation ja robotiikan myötä kevyemmäksi, hauskemmaksi ja vähemmän vaaralliseksi. Itse näen tämän isona mahdollisuutena.

Luottamukseni siihen, että ihmiskunta osaa käyttää keksimiään asioita oikein, on suuri. Koen tekoälyyn liitetyt uhkakuvat saman tyyppisinä, kuin nopeisiin juniin liitetyt uhkakuvat. Nopeasti kuitenkin näimme, että ihminen ei mene sekaisin istuessaan 50 km/h liikkuvan junan kyydissä.

Toiveeni tulevaisuudelle: Enemmän aikaa ajattelulle sekä hauskalle ja luovalle työlle

Toivon, että tulevaisuudessa meille ihmisille jää enemmän aikaa luovaan ja hauskaan työhön, joka antaa tekijälleen paljon, samalla kun tekijällä on mahdollisuus antaa panoksensa yhteiskunnan hyväksi. Olemme nyt isomman yritystason muutoksen kynnyksellä, mikä konkreettisesti näkyy siinä, että vanhoja johtamismalleja voimakkaasti kyseenalaistetaan.

Näyttäisi siltä, että yhä enenevässä määrin yritykset aidosti ottavat ketterän portfolionhallinnan käyttöönsä. Näin heillä on työkalut luoda ympäristö, missä maailman myrskyissä on mahdollista luovia hieman helpommin. Me myös tarvitsemme ketteryyttä selviytyäksemme yhteiskunnan tämänhetkisistä isoista haasteista.

Kirjoittaja

Maarit Laanti
Johtaja, Valmennus, SAFe Fellow

Maarit Laanti on Nitorin päävalmentaja ja tehnyt väitöskirjansa laajamittaisesta ketteryydestä. SAFe Fellow Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa.