Artikkeli
10. kesäkuuta 2025 · 3 min lukuaikaTeknologia-alan asiantuntija kehittyy usein tekemisen keskellä ja kartuttaa hiljaista tietoa. Kysymys kuuluu, miten takaraivoon kertyneet arvokkaat opit saadaan jaettua koko työyhteisön eduksi? Nitorin ympärivuorokautisten ylläpitopalvelujen SRE-tiimissä paras ratkaisu on hyödyntää Nitorin kulttuurille luontaista ratkaisua: yhteisöllisyyttä.
”Meillä on joka viikolle varattu kahden tunnin työpaja, jossa taklaamme asiakkaiden ja tiimiläisten haasteita, pakerramme jonkin ajankohtaisen hankkeen äärellä tai toisinaan koodaamme yhdessä. Näistä yhteisistä istunnoista oppii aina valtavasti. Jos jollain tiimiläisellä on jokin ongelma tai huolenaihe, usein jo pelkästään sen sanallistaminen voi johdattaa oivalluksen äärelle.”
Näin Nitorin ympärivuorokautisten ylläpitopalvelujen parissa työskentelevä Senior Site Reliability Engineer (SRE) Mikko Aalto kertoo tiiminsä tavasta oppia yhdessä, jakaa tietoa ja auttaa toisiaan kehittymään työssään.
Ylläpitopalvelutiimi pitää huolen siitä, että asiakkaiden järjestelmät ovat ajan tasalla ja toimivat ongelmitta, ja tiimi vastaa myös Nitorin sisäisestä laitehallinnasta. Koska työn perusedellytys on laaja ja jatkuvasti kasvava tietotaito, päivittäisen toiminnan ytimessä on yhteisöllisyys, jota työpajojen kaltaiset toimintamallit edistävät.
Aalto veistelee, että uuden oppimista kirittää usein niinkin yksinkertainen asia kuin pakko: jos asiakkaan järjestelmässä kohdataan ongelma tai päivitystarve, tilanne on selvitettävä juoksujalkaa. Kuten vanha viisaus kertoo, välttämättömyys on kekseliäisyyden äiti.
"Meillä on myös niin sanottu päivystysrinki, eli meiltä on aina joku tiimiläinen katsomassa asiakkaiden järjestelmien perään kellon ympäri. Yhteisissä työpajoissa saatamme katselmoida esimerkiksi edellisen yön tai viikonlopun aikana ollutta kiperämpää tilannetta yhdessä ja tarkastella kehitystarpeita. Toisinaan olemme myös kehittäneet omia sisäisiä työkalujamme, kun käytettävyyden tai kattavuuden saralla on löytynyt uusia tarpeita", Aalto jatkaa.
Monipuolinen osaaminen on elinehto
Aalto toimii asiakasvastaavana pankkialan asiakkaalla. Ala on erittäin säännelty ja tarkasti valvottu, mikä asettaa riman korkealle sekä tekniikan että prosessien luotettavuuden varmistamisen suhteen.
"Opeteltavaa on riittänyt – eikä vain järjestelmien osalta. Dokumentointien laatiminen, säädösten tulkitseminen ja toteuttaminen sekä prosessien selkeyttäminen lakimiesseulan läpäisevällä tavalla ovat tulleet erittäin tutuiksi", Aalto toteaa.
Aalto ei koe olevansa minkään yksittäisen alueen erikoisosaaja, vaan ennemmin laajaa ymmärrystä tavoitteleva generalisti. Monipuolisuus onkin ylläpitopalvelujen tiimille pitkälti elinehto: teknologia on perusluonteeltaan arvaamatonta ja asiakkaiden järjestelmät ja toimintatavat uniikkeja, joten tiimi kohtaa jatkuvasti uusia tilanteita.
Tärkeintä on tiedon ja kokemuksen jatkuva, esteetön jakaminen. Haasteet ratkaistaan tilanne kerrallaan – syventymällä asiaan, kysymällä apua, kokeilemalla ratkaisuja ja dokumentoimalla tulokset.
"Meillä on loistava tiimi, jossa voi aina nykäistä kollegaa hihasta. Ketään ei jätetä painimaan yksin ongelmien kanssa. Olemme todella monimuotoinen porukka, mutta meitä yhdistää uteliaisuuden kieli", Aalto tiivistää.
Koska yhteisesti jakautuvan tiedon kautta oppiminen tapahtuu arjen rytmissä ja tapauskohtaisten tarpeiden sanelemana, se pitää prosessin jäntevänä. Kollektiivinen ongelmanratkaisu myös opettaa sivusta seuraavia yhtä paljon kuin äänessä olevia.
Digitaalinen insinööri ei tule koskaan valmiiksi
Ulkomaillakin työskennellyt Aalto on tottunut ryhmänvetäjä, jolle sosiaaliset tilanteet ovat sekä henkilökohtaisesti tärkeä osa työtä että merkittävä oppimisen väylä. Aallon aiempi työ ehti vakiintua rutiinien tapailuksi, mikä lopulta ajoi uteliaan ja haasteista syttyvän digitaalisen insinöörin uudelle urapolulle. Aalto toteaa oman opintiensä kulkevan useimmiten itseohjautuvasti ja visuaalisuuden kautta:
"Tykkään ensin päästä kokeilemaan uusia asioita itsekseni ja leikkiä niillä aikani. Sitten kun kokeilun ja hämmästelyn kautta alkaa konkretisoitua kysymyksiä, haen apua joko kollegoilta tai Googlelta. Yleensä mieluummin työkavereilta, koska koen saavani enemmän oppeja irti kasvotusten kuin näppäimistöä nakuttaen", Aalto jatkaa.
Vaikka Aalto uskoo digitaalisen insinöörin työnkuvan muuttuvan tulevaisuudessa muun muassa tekoälyn saattelemana, tekniikan kehittyminen ei tee kommunikaation kautta syntyvän ymmärryksen arvoa tyhjäksi. Niin kauan kun uteliaisuus omaa työtä kohtaan säilyy, ollaan oikealla polulla.
"Tuntuisi hölmöltä jäädä paikalleen. En ole valmis ihmisenä enkä ammattilaisena – enkä varmaan tule koskaan olemaankaan. Se on mielestäni hyvä juttu", Aalto päättää.
Artikkelisarja nostaa esiin nitorilaisten kokemuksia jatkuvasta uuden oppimisesta osana päivittäistä asiakastyötä. Nitorilla ammatillinen kasvu rakentuu muun muassa koulutusten, yhdessä oppimisen, mentoroinnin, Nitor Core -ajan sekä kiinnostavien asiakasprojektien päälle. Tämä artikkelisarja syntyi halusta osoittaa arvostusta työssä oppimiselle, arkiselle ammatillisen kehittymisen peruspilarille.