Saavutettavat digitaaliset palvelut palvelevat meitä kaikkia

Saavutettavuudella tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että esimerkiksi sähköiset palvelut suunnitellaan palvelemaan jokaista käyttäjää. Käytännössä käyttöliittymät suunnitellaan sellaisiksi, etteivät esimerkiksi näkö- tai kuulovamma tai erilaiset kognitiiviset haasteet estä palveluiden käyttöä.

“Saavutettavilla palveluilla varmistetaan, että kaikki käyttäjät voivat käyttää kyseistä palvelua ilman suurempia haasteita. Vaikka saavutettavuudella pyritään palvelemaan erityisesti niitä, joilla on digitaalisten palveluiden käytössä erityistarpeita, on saavutettavuus itse asiassa parempaa suunnittelua ja palvelua ihan jokaiselle käyttäjälle,” Nitorin Principal Designer Tuomas Lilja sanoo. 

Saavutettavuus voi auttaa meitä jokaista arkisissa tilanteissa. Biitsillä kirkkaassa auringonvalossa teksti erottuu paremmin, kun värikontrastit, tekstikoko ja fontin luettavuus ovat kunnossa. Kauppatilaus vauva kainalossa sujuu helpommin, kun linkkien ja painikkeiden kosketusalueet ovat riittävän isoja. Tekstitettyä videota on mahdollista katsella tilanteissa, joissa ääniä ei voi pitää päällä.

Pitkän uran käyttöliittymäsuunnittelun parissa tehnyt Tuomas Lilja on työskennellyt Nitorilla 2,5 vuotta, mutta konsulttina vuosia on kertynyt yhteensä jo lähes kaksi vuosikymmentä. 

“Opiskelin aikanaan TKK:lla, nykyisessä Aalto-yliopistossa ja haaveilin sairaalafyysikon urasta. Innostuin kuitenkin tuolloin käytettävyydestä ja löysinkin siitä oikean alan itselleni. Oma lähestymistapani käyttöliittymäsuunnitteluun on käyttäjäkeskeinen ja käytettävyyttä painottava, joten saavutettavuuden huomioiminen on luonteva osa työtäni.“

Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta

Yli miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavia palveluja. EU:ssa 80 miljoonalla ihmisellä on jokin vamma tai rajoite, joka vaikeuttaa digitaalisten palveluiden käyttöä. Käytännössä siis noin joka viides ihminen hyötyy saavutettavammista digitaalisista palveluista. Siksi asiaa on säädelty myös EU:ssa direktiivitasolla. 

Saavutettavuusdirektiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla sen toteutumista valvotaan. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena onkin edistää kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. 

“Moni osaa odottaa esimerkiksi ikänäköä, mutta harva tietää ikääntymisen tuovan tullessaan esimerkiksi hankaluuksia havaita sinisiä sävyjä. Saavutettava suunnittelu ottaa huomioon tämän kaltaisia seikkoja, jolloin meidän on mahdollista hyödyntää palveluita silloinkin kun ikää kertyy. Sähköiset palvelut ovat nyky-yhteiskunnassa erittäin keskeisiä ja pääsy niiden pariin määrittää sen, että voit ylipäätään olla yhteiskunnassa mukana itsenäisenä ja yhdenvertaisena toimijana”, Lilja sanoo. 

Saavutettavuusvaatimukset velvoittavat muun muassa julkisen hallinnon organisaatioita sekä osaa järjestöistä ja yrityksistä.  Lähivuosina vaatimukset laajentuvat kattamaan mm. kaikki verkkokaupat EU-alueella. Muillekin saavutettavuus on tärkeä suunnitteluperiaate.

“Aikoinaan mobiililaitteiden tukeminen oli uutta ja ihmeellistä. Nykyään monet palvelut suunnitellaan mobiili edellä ja mobiilikäytön tukeminen on itsestäänselvyys. Uskon, että saavutettavuus muuttuu vähitellen niin itsestään selväksi asiaksi, ettei sitä tarvitse enää erikseen mainita. Sen sijaan siitä tulee lähtökohta kaikkeen suunnitteluun.”

Käytännössä saavutettavassa palvelussa pitää miettiä muun muassa värien valintaa monenlaisesta perspektiivistä. Esimerkiksi lähes 10 prosenttia miehistä on värisokeita, jolloin tiettyjä värejä ja väriyhdistelmiä voi olla mahdoton havaita. Heikentynyt näkökyky puolestaan edellyttää riittävää värikontrastia ja fonttikokoa. Näkövammaiset käyttävät nettiä ruudunlukuohjelman avulla, jonka tukeminen täytyy huomioida kooditasolla.

“Haasteita on monenlaisia. Esimerkiksi vanhemmat ihmiset, lukivaikeuksista kärsivät ja henkilöt, joilla on haasteita motoriikan, muistin tai muiden kognitiivisten kykyjen kanssa. Ikänäkö alkaa vaikuttaa jo keski-iän kynnyksellä ja saavutettavuus on tärkeää myös heille, jotka ovat vähemmän kokeneita tietokoneen käyttäjiä,” Lilja muistuttaa.

Saavutettavuus on otettava huomioon jo alkumetreiltä

Nitorilla saavutettavuus ovat jo pitkään ollut yksi keskeinen teema, johon keskitytään esimerkiksi ammatillista osaamista tukevien Core-projektien yhteydessä. Saavutettavuudesta on järjestetty myös sisäisiä koulutuksia niin ulkopuolisten luennoitsijoiden kuin omankin väen voimin.

“Näen, että meillä on suuri intohimo yhdenvertaisuuden tukemiseen ja siihen, että teemme maailmasta paremman omalla sarallamme muun muassa saavutettavia palveluita suunnittelemalla. Itse käytin omaa koulutusbudjettiani korkeamman tason saavutettavuus-sertifikaatin suorittamiseen,” Lilja sanoo. 

Saavutettavuutta mitataan niin sanottujen WCAG-kriteerien kautta. WCAG on lyhenne sanoista Web Content Accessibility Guidelines, suomeksi verkkosisällön saavutettavuusohjeet. Kriteeristön seuraaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että palvelusta tulee saavutettava. Tekijällä täytyy olla ymmärrystä siitä, mitä kriteerit tarkoittavat käyttäjän kannalta. 

“Kyseessä on hieman sama asia kuin jos minä lukisin rakennusmääräykset ja lähtisin taloa rakentamaan; ei siitä varmaan kovin hyvä tulisi, tai ainakin matkan varrella olisi monta sudenkuoppaa”, Lilja sanoo. 

IT-hankkeissa saavutettavuus on hyvä pitää mukana alusta asti. Ammattitaitoinen kumppaniyritys tietää, mitä asioita saavutettavuuden kannalta pitää huomioida. Tärkeätä on myös asiakkaan sitoutuminen saavutettavan palvelun tekemiseen.

“Saavutettavuus ei ole asia, jonka voi liimata tuotteen päälle projektin loppumetreillä. Kun vaatimukset pidetään mielessä alusta asti, on lopputuloksena paras ja edullisin ratkaisu,” Lilja sanoo. 

Miltä saavutettavuus näyttää käytännössä? Lue lisää Pääkaupunkiseudun Palvelukartan saavutettavuudesta, jota Nitor on ollut mukana kehittämässä.